Yksilön ja yhteiskunnan diskurssit Me Naiset -lehden pääkirjoituksissa vuosina 1990, 2000 ja 2010

Tutkielma käsittelee yhteiskunnan ja yksilön diskursseja Me Naiset -lehden pääkirjoituksissa. Työn tarkoituksena on selvittää, millaisia diskursseja aineistosta nousee esille ja miten ne ovat muuttuneet vuosien varrella. Työ pohjautuu näkemykseen, jonka mukaan diskurssi on sosiaalinen käytäntö, jot...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Tätilä, R. (Reetta)
Format: Dissertation
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2014
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405221454
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201405221454
Description
Summary:Tutkielma käsittelee yhteiskunnan ja yksilön diskursseja Me Naiset -lehden pääkirjoituksissa. Työn tarkoituksena on selvittää, millaisia diskursseja aineistosta nousee esille ja miten ne ovat muuttuneet vuosien varrella. Työ pohjautuu näkemykseen, jonka mukaan diskurssi on sosiaalinen käytäntö, jota sosiaaliset rakenteet määrittelevät. Työssä kielen ymmärretään olevan dialektisessa suhteessa maailmaan, eli se on sosiaalisissa käytännöissä rakentuvaa mutta myös sosiaalisesti rakentavaa. Työ on kvalitatiivinen ja induktiivinen soveltava tutkimus. Tutkielma perustuu kriittiseen diskurssianalyysiin ja systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan, jonka kanssa kriittinen diskurssianalyysi jakaa näkemyksen kielen kolmesta metafunktiosta. Aineistona työssä on käytetty Me Naiset -lehden pääkirjoituksia vuosilta 1990, 2000 ja 2010. Pääkirjoituksia on yhteensä 36, ja niitä on 12 kultakin vuodelta. Pääkirjoitukset edustavat lehden instituutionaalista kantaa. Niissä lehti nostaa tärkeinä pitämiään asioita esille ja pyrkii vaikuttamaan lukijan mielipiteeseen. Ne siis heijastavat lehden arvomaailmaa selvimmin. Diskurssien painopiste on siirtynyt tarkastelujakson aikana yhteiskunnallisista yksilöllisiin. Erityisen selvästi muutos näkyy niissä diskursseissa, jotka esiintyvät vain yhtenä vuonna, mutta myös diskurssien sisällä tapahtuneet muutokset heijastavat yksilöllistymistä. Ainoa aineiston diskurssi, joka aktivoituu jokaisena vuonna, on kehitysdiskurssi. Kehitysdiskurssissa ihmistä ja elämää merkityksellistetään ikuisina kehityskohteina. Tutkimustulokseni perustuvat tarkastelemaani aineistoon, eikä näin suppean aineiston perusteella voi tehdä yleistyksiä esimerkiksi Me Naiset -lehden luonteesta tai naistenlehdistä ylipäätään. Tämän tutkimuksen valossa lehden pääkirjoituksien rakentama kuva maailmasta on yksilöllistynyt, mutta näkemys ihmisestä jatkuvasti kehittyvänä on säilynyt läpi vuosien.