| Summary: | Tässä artikkelissa tarkoitukseni on pohtia suomalaissaksalaisia kulttuurisuhteita 1920-luvulta saksalaisen taidehistorioitsija Gustav Paulin (1866–1938) ja hänen toimiensa kautta. Pohdin muun muassa sitä, millainen vaikutus ja merkitys Paulin järjestämillä Ateneumin saksalaisen taiteen näyttelyllä lokakuussa 1922, Kalannin alttarikaapin osto- ja restaurointiaikeilla 1922–1925 sekä suunnitelmilla suomalaisesta taidenäyttelystä Saksassa 1926–1927 oli laajemmin Suomen ja Saksan välisille suhteille. Artikkelissa tarkastellaan ja analysoidaan Paulin ja suomalaisten välistä kirjeenvaihtoa, joissa käsitellään esimerkiksi saksalaisen taidenäyttelyn syntyprosessia ja siihen vaikuttaneita seikkoja, kuin myös Paulin mielikuvaa ja vaikutelmia vastaitsenäistyneestä Suomesta ulkomaalaisen silmin. Tarkoitukseni on osoittaa, miten Paulin toiminta Suomessa voidaan nähdä osana suomalaissaksalaisten suhteiden edistämistä ja positiivisen mielenlaadun osoittamista maalle, jolle suomalainen poliittinen eliitti koki olevansa kiitollisuuden velassa.
|
|---|
