Morfologinen priming ja fraseologia vieraan kielen oppimisessa: korpustutkimus oppijansuomesta

Artikkelimme käsittelee morfologista primingia eli taivutusmuotojen käyttöä ja muotoihin liittyviä kotekstuaalisia piirteitä. Oletuksemme on, että morfofonologisesti rikkaissa kielissä morfologinen priming on olennainen osa kielen fraseologialuonnetta, minkä vuoksi ehdotamme hypoteesia morfologisest...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Sisko Brunni, Jarmo Harri Jantunen
Format: Article
Language:English
Published: Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics 2012-10-01
Series:Lähivõrdlusi
Subjects:
Online Access:http://www.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV22.03
id doaj-3a7a38f9638441c0a1a357511e2280fe
record_format Article
spelling doaj-3a7a38f9638441c0a1a357511e2280fe2020-11-24T22:55:09ZengEesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied LinguisticsLähivõrdlusi1736-92902012-10-01227110010.5128/LV22.03Morfologinen priming ja fraseologia vieraan kielen oppimisessa: korpustutkimus oppijansuomestaSisko BrunniJarmo Harri JantunenArtikkelimme käsittelee morfologista primingia eli taivutusmuotojen käyttöä ja muotoihin liittyviä kotekstuaalisia piirteitä. Oletuksemme on, että morfofonologisesti rikkaissa kielissä morfologinen priming on olennainen osa kielen fraseologialuonnetta, minkä vuoksi ehdotamme hypoteesia morfologisesta primingista osaksi Michael Hoeyn postulaatioita leksikaalisesta primingista (engl. lexical priming). Pilottiluonteinen tarkastelumme keskittyy lekseemeihin ihminen ja pitää. Tutkimusaineistona käytämme Oulun Kansainvälistä oppijansuomen korpusta (ICLFI). Analyysi perustuu korpusvetoiseen lähestymistapaan (avainsana-analyysiin), ja itse tutkimus on tehty kolmivaiheisella vertailumenetelmällä (engl. Three-Phase Comparative Analysis). Tulokset osoittavat, että morfologinen priming ja fraseologia ovat syy-seuraussuhteessa toisiinsa: kielenoppijoiden tuottama epätyypillinen fraseologisuus selittää osan natiivikielestä poikkeavasta morfologisesta primingista. Lisäksi käy ilmi, että morfologinen priming on sidoksissa myös polyseemisen sanan eri merkityksiin. Odotuksenvastaisesti lähisukukieltä puhuvat eivät kuitenkaan tuota virheettömämpiä taivutusmuotoja kuin kielenoppijat yleensä. Morfologisen primingin tarkastelu paljastuu lopulta monisyiseksi, sillä tuotosten taustalla voivat vaikuttaa kieltenvälisen vaikutuksen lisäksi monet muutkin syyt. DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV22.03http://www.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV22.03morfologinen primingleksikaalinen primingfraseologiakieltenvälinen vaikutusoppijansuomikorpustutkimus
collection DOAJ
language English
format Article
sources DOAJ
author Sisko Brunni
Jarmo Harri Jantunen
spellingShingle Sisko Brunni
Jarmo Harri Jantunen
Morfologinen priming ja fraseologia vieraan kielen oppimisessa: korpustutkimus oppijansuomesta
Lähivõrdlusi
morfologinen priming
leksikaalinen priming
fraseologia
kieltenvälinen vaikutus
oppijansuomi
korpustutkimus
author_facet Sisko Brunni
Jarmo Harri Jantunen
author_sort Sisko Brunni
title Morfologinen priming ja fraseologia vieraan kielen oppimisessa: korpustutkimus oppijansuomesta
title_short Morfologinen priming ja fraseologia vieraan kielen oppimisessa: korpustutkimus oppijansuomesta
title_full Morfologinen priming ja fraseologia vieraan kielen oppimisessa: korpustutkimus oppijansuomesta
title_fullStr Morfologinen priming ja fraseologia vieraan kielen oppimisessa: korpustutkimus oppijansuomesta
title_full_unstemmed Morfologinen priming ja fraseologia vieraan kielen oppimisessa: korpustutkimus oppijansuomesta
title_sort morfologinen priming ja fraseologia vieraan kielen oppimisessa: korpustutkimus oppijansuomesta
publisher Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics
series Lähivõrdlusi
issn 1736-9290
publishDate 2012-10-01
description Artikkelimme käsittelee morfologista primingia eli taivutusmuotojen käyttöä ja muotoihin liittyviä kotekstuaalisia piirteitä. Oletuksemme on, että morfofonologisesti rikkaissa kielissä morfologinen priming on olennainen osa kielen fraseologialuonnetta, minkä vuoksi ehdotamme hypoteesia morfologisesta primingista osaksi Michael Hoeyn postulaatioita leksikaalisesta primingista (engl. lexical priming). Pilottiluonteinen tarkastelumme keskittyy lekseemeihin ihminen ja pitää. Tutkimusaineistona käytämme Oulun Kansainvälistä oppijansuomen korpusta (ICLFI). Analyysi perustuu korpusvetoiseen lähestymistapaan (avainsana-analyysiin), ja itse tutkimus on tehty kolmivaiheisella vertailumenetelmällä (engl. Three-Phase Comparative Analysis). Tulokset osoittavat, että morfologinen priming ja fraseologia ovat syy-seuraussuhteessa toisiinsa: kielenoppijoiden tuottama epätyypillinen fraseologisuus selittää osan natiivikielestä poikkeavasta morfologisesta primingista. Lisäksi käy ilmi, että morfologinen priming on sidoksissa myös polyseemisen sanan eri merkityksiin. Odotuksenvastaisesti lähisukukieltä puhuvat eivät kuitenkaan tuota virheettömämpiä taivutusmuotoja kuin kielenoppijat yleensä. Morfologisen primingin tarkastelu paljastuu lopulta monisyiseksi, sillä tuotosten taustalla voivat vaikuttaa kieltenvälisen vaikutuksen lisäksi monet muutkin syyt. DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV22.03
topic morfologinen priming
leksikaalinen priming
fraseologia
kieltenvälinen vaikutus
oppijansuomi
korpustutkimus
url http://www.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV22.03
work_keys_str_mv AT siskobrunni morfologinenprimingjafraseologiavieraankielenoppimisessakorpustutkimusoppijansuomesta
AT jarmoharrijantunen morfologinenprimingjafraseologiavieraankielenoppimisessakorpustutkimusoppijansuomesta
_version_ 1725657674275618816