Perunasyövän levinneisyys ja torjunta Suomessa
Syksyllä 1954 tuli ensimmäisen perunasyöpätapauksen toteamisesta maassamme kuluneeksi 30 vuotta. Tänä aikana ovat kasvinsuojeluviranomaiset todenneet tautia kaikkiaan 59 nyky-Suomen kunnassa 582 perunamaassa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 47.61 ha. Kuten kartasta s. 201 näkyy, on levinneisyys r...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Article |
Language: | English |
Published: |
Scientific Agricultural Society of Finland
1955-01-01
|
Series: | Agricultural and Food Science |
Online Access: | https://journal.fi/afs/article/view/71379 |
id |
doaj-665f086175444162b3cad964ffca0a7c |
---|---|
record_format |
Article |
spelling |
doaj-665f086175444162b3cad964ffca0a7c2020-11-24T21:34:00ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951955-01-01271Perunasyövän levinneisyys ja torjunta SuomessaAarre Ylimäki0Maatalouskoelaitoksen kasvitautiosasto, TikkurilaSyksyllä 1954 tuli ensimmäisen perunasyöpätapauksen toteamisesta maassamme kuluneeksi 30 vuotta. Tänä aikana ovat kasvinsuojeluviranomaiset todenneet tautia kaikkiaan 59 nyky-Suomen kunnassa 582 perunamaassa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 47.61 ha. Kuten kartasta s. 201 näkyy, on levinneisyys rajoittunut pääasiassa maan lounais-, etelä- ja itäosiin. Lukumääräisesti on perunasyöpäesiintymistä ollut 62.3 % asutuskeskuksissa, joilla tässä tarkoitetaan kaupunkeja ja kauppaloita. Niissä ovat saastuneet viljelykset kooltaan keskimäärin 38.7 % pienempiä kuin maaseudulla ja enimmäkseen vain muutaman aarin suuruisia puutarha- ja palstaviljelyksiä. Varmaa on, että vuonna 1925 säädettyyn kasvinsuojelulakiin perustuvalla perunasyövän torjuntatoimenpiteillä on ollut ratkaisevasti taudin leviämistä hidastava ja rajoittava vaikutus. Maatalousministeriön antamalla päätöksellä on nykyisin 6 kaupunkia, 6 kauppalaa, 2 maalaiskuntaa ja 10 muuta kuntaa julistettu perunasyövän saastuttamiksi, mikä merkitsee, että niiden alueella on syövänarkojen perunalajikkeiden viljely ja kauppaaminen kielletty. Syövänkestävien perunalajikkeiden valikoima on nykyisin jo varsin runsas ja monipuolinen. Kuitenkaan ei niitä, vuonna 1950 saatujen tietojen mukaan, viljellä kuin vajaalla kolmanneksella (31.6 %) koko peruna-alaamme. Perunasyövän kauimmin ja pahimmin vaivaamilla seuduilla lounais-, etelä- ja itä-Suomessa se on kuitenkin selvästi yleisempää kuin muualla johtuen ilmeisesti nimenomaan näillä seuduilla harjoitetusta valistus- ja neuvontatoiminnasta. Maatalouden koetoiminnan taholla vuonna 1954 tehdyllä päätöksellä syövänarkojen perunalajikkeiden hylkäämisestä kokeista muualla paitsi Oulun, Lapin ja Vaasan lääneissä tulee varmasti olemaan kauaskantoinen merkitys syövänkestävien perunalajikkeiden yleistymisessä. Vasta täydellinen siirtyminen syövänkestävien perunalajikkeiden viljelyyn poistaisi sen perunanviljelyä uhkaavan vaaran, mikä liittyy uusien, nykyisiä syövänkestäviäkin perunalajikkeita saastuttavien perunasyövänaiheuttajan rotujen syntymiseen.https://journal.fi/afs/article/view/71379 |
collection |
DOAJ |
language |
English |
format |
Article |
sources |
DOAJ |
author |
Aarre Ylimäki |
spellingShingle |
Aarre Ylimäki Perunasyövän levinneisyys ja torjunta Suomessa Agricultural and Food Science |
author_facet |
Aarre Ylimäki |
author_sort |
Aarre Ylimäki |
title |
Perunasyövän levinneisyys ja torjunta Suomessa |
title_short |
Perunasyövän levinneisyys ja torjunta Suomessa |
title_full |
Perunasyövän levinneisyys ja torjunta Suomessa |
title_fullStr |
Perunasyövän levinneisyys ja torjunta Suomessa |
title_full_unstemmed |
Perunasyövän levinneisyys ja torjunta Suomessa |
title_sort |
perunasyövän levinneisyys ja torjunta suomessa |
publisher |
Scientific Agricultural Society of Finland |
series |
Agricultural and Food Science |
issn |
1459-6067 1795-1895 |
publishDate |
1955-01-01 |
description |
Syksyllä 1954 tuli ensimmäisen perunasyöpätapauksen toteamisesta maassamme kuluneeksi 30 vuotta. Tänä aikana ovat kasvinsuojeluviranomaiset todenneet tautia kaikkiaan 59 nyky-Suomen kunnassa 582 perunamaassa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 47.61 ha. Kuten kartasta s. 201 näkyy, on levinneisyys rajoittunut pääasiassa maan lounais-, etelä- ja itäosiin. Lukumääräisesti on perunasyöpäesiintymistä ollut 62.3 % asutuskeskuksissa, joilla tässä tarkoitetaan kaupunkeja ja kauppaloita. Niissä ovat saastuneet viljelykset kooltaan keskimäärin 38.7 % pienempiä kuin maaseudulla ja enimmäkseen vain muutaman aarin suuruisia puutarha- ja palstaviljelyksiä. Varmaa on, että vuonna 1925 säädettyyn kasvinsuojelulakiin perustuvalla perunasyövän torjuntatoimenpiteillä on ollut ratkaisevasti taudin leviämistä hidastava ja rajoittava vaikutus. Maatalousministeriön antamalla päätöksellä on nykyisin 6 kaupunkia, 6 kauppalaa, 2 maalaiskuntaa ja 10 muuta kuntaa julistettu perunasyövän saastuttamiksi, mikä merkitsee, että niiden alueella on syövänarkojen perunalajikkeiden viljely ja kauppaaminen kielletty. Syövänkestävien perunalajikkeiden valikoima on nykyisin jo varsin runsas ja monipuolinen. Kuitenkaan ei niitä, vuonna 1950 saatujen tietojen mukaan, viljellä kuin vajaalla kolmanneksella (31.6 %) koko peruna-alaamme. Perunasyövän kauimmin ja pahimmin vaivaamilla seuduilla lounais-, etelä- ja itä-Suomessa se on kuitenkin selvästi yleisempää kuin muualla johtuen ilmeisesti nimenomaan näillä seuduilla harjoitetusta valistus- ja neuvontatoiminnasta. Maatalouden koetoiminnan taholla vuonna 1954 tehdyllä päätöksellä syövänarkojen perunalajikkeiden hylkäämisestä kokeista muualla paitsi Oulun, Lapin ja Vaasan lääneissä tulee varmasti olemaan kauaskantoinen merkitys syövänkestävien perunalajikkeiden yleistymisessä. Vasta täydellinen siirtyminen syövänkestävien perunalajikkeiden viljelyyn poistaisi sen perunanviljelyä uhkaavan vaaran, mikä liittyy uusien, nykyisiä syövänkestäviäkin perunalajikkeita saastuttavien perunasyövänaiheuttajan rotujen syntymiseen. |
url |
https://journal.fi/afs/article/view/71379 |
work_keys_str_mv |
AT aarreylimaki perunasyovanlevinneisyysjatorjuntasuomessa |
_version_ |
1725950927340306432 |