Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä

Artikkelissa analysoidaan suomalaisten sanomalehtien tapaa politisoida eurokriisi vuosina 2010–2012. Politisoinnilla viitataan lehtien tapoihin tuottaa vaihtoehtoisia näkemyksiä ja ratkaisumalleja kriisistä sekä tuoda julkiseen keskusteluun erilaisia toimijoita. Tutkimuksen aineisto koostuu 971 eur...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Timo Harjuniemi, Juha Herkman, Markus Ojala
Format: Article
Language:Finnish
Published: Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi 2015-03-01
Series:Media & Viestintä
Subjects:
Online Access:https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62100
id doaj-b28799e8b99448619166a954bce7ecd4
record_format Article
spelling doaj-b28799e8b99448619166a954bce7ecd42021-07-09T13:21:28ZfinMedia- ja viestintätieteellinen seura MeviMedia & Viestintä2342-477X2015-03-0138110.23983/mv.62100Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissäTimo HarjuniemiJuha HerkmanMarkus Ojala Artikkelissa analysoidaan suomalaisten sanomalehtien tapaa politisoida eurokriisi vuosina 2010–2012. Politisoinnilla viitataan lehtien tapoihin tuottaa vaihtoehtoisia näkemyksiä ja ratkaisumalleja kriisistä sekä tuoda julkiseen keskusteluun erilaisia toimijoita. Tutkimuksen aineisto koostuu 971 eurokriisiä käsitelleestä lehtiartikkelista, jotka kerättiin Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, Kalevasta ja Ilta-Sanomista. Tutkimus on osa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin johtamaa kansainvälistä hanketta, jossa vertaillaan kymmenen EU-maan lehtien eurokriisijulkisuutta. Analyysin perusteella lehdistö käsitteli eurokriisiä enimmäkseen talouden näkökulmasta ja politisoi sitä pääosin erilaisten talouspoliittisten tulkintojen ja ratkaisutapojen kautta. Lehdistön hallitsevat kriisitulkinnat mukailivat eurooppalaisen päätöksentekoeliitin näkemyksiä, ja vaihtoehtoiset näkökulmat olivat harvinaisia.  Vaihtoehtojen vähäisyyttä selittää pääosin se, että lehdistö suosi lähteenään varsin yksimielisesti esiintynyttä eurooppalaista päätöksentekoeliittiä.  Myös ekonomisteilla oli merkittävä rooli julkisuudessa, ja he toivat keskusteluun jonkin verran vaihtoehtoisia näkemyksiä. Sen sijaan kansallisten poliitikkojen ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan edustajien merkitys julkisuudessa jäi vähäiseksi. Yleissanomalehdet mukailivat eniten päätöksentekoeliittiä, talous- ja iltapäivälehti toivat keskusteluun hiukan useammin vaihtoehtoisia ääniä. Käsittelemällä kriisiä yksiäänisesti suomalainen lehdistö onnistui kaikkiaan varsin heikosti eurokriisin politisoimisessa. https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62100eurokriisiEU-journalismipolitisointieliittimedia
collection DOAJ
language Finnish
format Article
sources DOAJ
author Timo Harjuniemi
Juha Herkman
Markus Ojala
spellingShingle Timo Harjuniemi
Juha Herkman
Markus Ojala
Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä
Media & Viestintä
eurokriisi
EU-journalismi
politisointi
eliitti
media
author_facet Timo Harjuniemi
Juha Herkman
Markus Ojala
author_sort Timo Harjuniemi
title Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä
title_short Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä
title_full Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä
title_fullStr Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä
title_full_unstemmed Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä
title_sort eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä
publisher Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi
series Media & Viestintä
issn 2342-477X
publishDate 2015-03-01
description Artikkelissa analysoidaan suomalaisten sanomalehtien tapaa politisoida eurokriisi vuosina 2010–2012. Politisoinnilla viitataan lehtien tapoihin tuottaa vaihtoehtoisia näkemyksiä ja ratkaisumalleja kriisistä sekä tuoda julkiseen keskusteluun erilaisia toimijoita. Tutkimuksen aineisto koostuu 971 eurokriisiä käsitelleestä lehtiartikkelista, jotka kerättiin Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, Kalevasta ja Ilta-Sanomista. Tutkimus on osa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin johtamaa kansainvälistä hanketta, jossa vertaillaan kymmenen EU-maan lehtien eurokriisijulkisuutta. Analyysin perusteella lehdistö käsitteli eurokriisiä enimmäkseen talouden näkökulmasta ja politisoi sitä pääosin erilaisten talouspoliittisten tulkintojen ja ratkaisutapojen kautta. Lehdistön hallitsevat kriisitulkinnat mukailivat eurooppalaisen päätöksentekoeliitin näkemyksiä, ja vaihtoehtoiset näkökulmat olivat harvinaisia.  Vaihtoehtojen vähäisyyttä selittää pääosin se, että lehdistö suosi lähteenään varsin yksimielisesti esiintynyttä eurooppalaista päätöksentekoeliittiä.  Myös ekonomisteilla oli merkittävä rooli julkisuudessa, ja he toivat keskusteluun jonkin verran vaihtoehtoisia näkemyksiä. Sen sijaan kansallisten poliitikkojen ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan edustajien merkitys julkisuudessa jäi vähäiseksi. Yleissanomalehdet mukailivat eniten päätöksentekoeliittiä, talous- ja iltapäivälehti toivat keskusteluun hiukan useammin vaihtoehtoisia ääniä. Käsittelemällä kriisiä yksiäänisesti suomalainen lehdistö onnistui kaikkiaan varsin heikosti eurokriisin politisoimisessa.
topic eurokriisi
EU-journalismi
politisointi
eliitti
media
url https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62100
work_keys_str_mv AT timoharjuniemi eurokriisinpolitisoituminensuomalaisissasanomalehdissa
AT juhaherkman eurokriisinpolitisoituminensuomalaisissasanomalehdissa
AT markusojala eurokriisinpolitisoituminensuomalaisissasanomalehdissa
_version_ 1721311184760602624