Sopusoinnussa väärentämättömän Jeesuksen Kristuksen opin kanssa. Sosialismin ja kristinuskon suhde runoilija-poliitikko Hilja Pärssisen jumalanpilkkasyytteiden kautta tarkasteltuna

• Main Author: Mikko Kemppainen
• Format: Article
• Language: English
• Published: Registered Association of Hela Researchers 2016-12-01
• Series: J@rgonia
• Subjects: Hilja Pärssinen; sosialismi; työväenliike; uskonto; sukupuoli; aatehistoria
• Online Access: http://jargonia.fi/wp-content/uploads/2016/12/1_Jargonia_28_artikkeli_Kemppainen.pdf
• ISSN: 1459-305X; 1459-305X

Artikkelini rakentuu 1900-luvun alun tunnetuimpiin suomalaisiin sosialisteihin lukeutuneen Hilja Pärssisen Uskovaisen muistikirjaan -runon aiheuttaman polemiikin ympärille. Keväällä 1910 Savon Työmiehessä julkaistu Pärssisen runo herätti porvarillisessa lehdistössä kiivasta vastustusta. Runo leimattiin uskonnon rienaukseksi ja Pärssinen sai lopulta syytteen jumalanpilkasta. Puolustautuessaan syytöksiltä työväenlehdissä ja Kuopion raastuvanoikeudessa Pärssinen korosti sosialismin olevan täydellisessä sopusoinnussa todellisen kristinuskon kanssa ja totesi kohdistaneensa runonsa ainoastaan kirkon vääristynyttä kristinuskon tulkintaa vastaan. Artikkelin fokus on Hilja Pärssisen puolustuspuheissa sekä henkilöhistoriassa, joiden kautta tarkastelen Pärssisen tulkintaa sosialismin ja kristinuskon suhteesta. Artikkeli pohjaa biografiseen tutkimusmenetelmään, jonka keskiössä on yksittäisen henkilön ajattelun ja toiminnan tutkiminen laajemmassa kontekstissa. Myös tässä artikkelissa pohdin Pärssisen tulkintaa suhteessa hänen runoaan vastustaneisiin ja puolustaneisiin argumentteihin lehdistössä sekä suomalaisen työväenliikkeen aatteelliseen kehitykseen. Biografinen tutkimus on osoittautunut hedelmälliseksi lähestymistavaksi erityisesti naisiin kohdistuvassa historiantutkimuksessa. Julkinen toiminta on ollut naisille huomattavasti rajoitetumpaa kuin miehille, eikä naisia ole juuri huomioitu suuria linjoja hahmottavassa historiankirjoituksessa. Tämä pätee myös suomalaisen työväenliikkeen aatehistoriaan, jossa näkemys liikkeen aatteellisesta kehityksestä on rakennettu lähes yksinomaan miesten kautta. Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu näkemystä, jonka mukaan sosialismiin perehtyneet työväenliikkeen johtajat omaksuivat uskonnonvastaisen luokkataistelun periaatteet 1900-luvun alkuvuosina. Artikkelissani havainnollistan Pärssisen avulla, että naisten tarkastelu omaehtoisina aatteen tulkitsijoina osoittaa uskonnon ja sosialismin suhteen huomattavasti kompleksisemmaksi kuin aikaisemmassa suomalaisessa työväenliikkeen tutkimuksessa on esitetty.