Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita

• Main Authors: Pirkko Muikku-Werner, Helka Riionheimo
• Format: Article
• Language: English
• Published: Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics 2019-10-01
• Series: Lähivõrdlusi
• Subjects: reseptiivinen monikielisyys; kielisukulaisuus; kääntäminen; leksikaalinen päättely
• Online Access: http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV29.05
• ISSN: 1736-9290; 2228-3854

Reseptiivisen monikielisyyden tutkimus on osoittanut monien kieliperheiden avulla, että kun lukija kohtaa lähisukukielisen tekstin, ymmärtäminen lähtee liikkeelle äidinkielen pohjalta tunnistettavista sanoista. Sukukielet ovat kuitenkin kehittyneet omiin suuntiinsa ja voineet esimerkiksi saada erilaista lainasanastoa. Tämän vuoksi pelkkä samankaltaisuuteen nojaaminen ei riitä tekstin ymmärtämiseksi, vaan tarvitaan myös muunlaista päättelyä. Tässä artikkelissa esitellään niitä kognitiivisia strategioita, joita 60 suomenkielistä opiskelijaa on hyödyntänyt kääntäessään suomeksi livvinkarjalaista tekstiä. Tarkasteltavana artikkelissa on yksi virke, joka sisältää ymmärtämistä vaikeuttavia venäläisiä lainasanoja. Opiskelijat ovat tehtävässä sekä kääntäneet tekstin suomeksi että kuvailleet käännös- ja ajatteluprosessiaan, ja näiden perusteluiden avulla on mahdollista päästä kiinni heidän tietoisesti käyttämiinsä ymmärtämisstrategioihin. Aineiston analyysi osoittaa, että kääntäessään opiskelijat ovat nojautuneet karjalan ja suomen samanlaisen sanaston ohella myös monentasoiseen metalingvistiseen tietoon. Lisäksi päättelyssä on otettu huomioon virke- ja tekstikonteksti samoin kuin laajemmin tekstin aihe ja siihen liittyvä maailmantieto. Erilaiset strategiat näyttävät toimivan ymmärtämisessä samanaikaisesti ja tukevan toisiaan. Tulosten vertailukohteena on suomen ja viron ymmärtämisessä käytetyistä strategioista tehty aiempi tutkimus. Lisäksi pohditaan tulosten sovellettavuutta käytäntöön: olisiko ymmärtämisstrategioihin ja päättelykeinoihin perehdyttämisestä hyötyä sukukielen opettamisessa?