Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita
Reseptiivisen monikielisyyden tutkimus on osoittanut monien kieliperheiden avulla, että kun lukija kohtaa lähisukukielisen tekstin, ymmärtäminen lähtee liikkeelle äidinkielen pohjalta tunnistettavista sanoista. Sukukielet ovat kuitenkin kehittyneet omiin suuntiinsa ja voineet esimerkiksi saada erila...
Main Authors: | , |
---|---|
Format: | Article |
Language: | English |
Published: |
Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics
2019-10-01
|
Series: | Lähivõrdlusi |
Subjects: | |
Online Access: | http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV29.05 |
id |
doaj-fce8bee8cc374890ba84073ccd22aca4 |
---|---|
record_format |
Article |
spelling |
doaj-fce8bee8cc374890ba84073ccd22aca42020-11-25T02:43:14ZengEesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied LinguisticsLähivõrdlusi1736-92902228-38542019-10-012914117010.5128/LV29.05Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioitaPirkko Muikku-Werner0Helka Riionheimo1Itä-Suomen yliopisto / University of Eastern Finland Itä-Suomen yliopisto / University of Eastern Finland Reseptiivisen monikielisyyden tutkimus on osoittanut monien kieliperheiden avulla, että kun lukija kohtaa lähisukukielisen tekstin, ymmärtäminen lähtee liikkeelle äidinkielen pohjalta tunnistettavista sanoista. Sukukielet ovat kuitenkin kehittyneet omiin suuntiinsa ja voineet esimerkiksi saada erilaista lainasanastoa. Tämän vuoksi pelkkä samankaltaisuuteen nojaaminen ei riitä tekstin ymmärtämiseksi, vaan tarvitaan myös muunlaista päättelyä. Tässä artikkelissa esitellään niitä kognitiivisia strategioita, joita 60 suomenkielistä opiskelijaa on hyödyntänyt kääntäessään suomeksi livvinkarjalaista tekstiä. Tarkasteltavana artikkelissa on yksi virke, joka sisältää ymmärtämistä vaikeuttavia venäläisiä lainasanoja. Opiskelijat ovat tehtävässä sekä kääntäneet tekstin suomeksi että kuvailleet käännös- ja ajatteluprosessiaan, ja näiden perusteluiden avulla on mahdollista päästä kiinni heidän tietoisesti käyttämiinsä ymmärtämisstrategioihin. Aineiston analyysi osoittaa, että kääntäessään opiskelijat ovat nojautuneet karjalan ja suomen samanlaisen sanaston ohella myös monentasoiseen metalingvistiseen tietoon. Lisäksi päättelyssä on otettu huomioon virke- ja tekstikonteksti samoin kuin laajemmin tekstin aihe ja siihen liittyvä maailmantieto. Erilaiset strategiat näyttävät toimivan ymmärtämisessä samanaikaisesti ja tukevan toisiaan. Tulosten vertailukohteena on suomen ja viron ymmärtämisessä käytetyistä strategioista tehty aiempi tutkimus. Lisäksi pohditaan tulosten sovellettavuutta käytäntöön: olisiko ymmärtämisstrategioihin ja päättelykeinoihin perehdyttämisestä hyötyä sukukielen opettamisessa? http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV29.05reseptiivinen monikielisyyskielisukulaisuuskääntäminenleksikaalinen päättely |
collection |
DOAJ |
language |
English |
format |
Article |
sources |
DOAJ |
author |
Pirkko Muikku-Werner Helka Riionheimo |
spellingShingle |
Pirkko Muikku-Werner Helka Riionheimo Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita Lähivõrdlusi reseptiivinen monikielisyys kielisukulaisuus kääntäminen leksikaalinen päättely |
author_facet |
Pirkko Muikku-Werner Helka Riionheimo |
author_sort |
Pirkko Muikku-Werner |
title |
Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita |
title_short |
Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita |
title_full |
Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita |
title_fullStr |
Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita |
title_full_unstemmed |
Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita |
title_sort |
livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita |
publisher |
Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics |
series |
Lähivõrdlusi |
issn |
1736-9290 2228-3854 |
publishDate |
2019-10-01 |
description |
Reseptiivisen monikielisyyden tutkimus on osoittanut monien kieliperheiden avulla, että kun lukija kohtaa lähisukukielisen tekstin, ymmärtäminen lähtee liikkeelle äidinkielen pohjalta tunnistettavista sanoista. Sukukielet ovat kuitenkin kehittyneet omiin suuntiinsa ja voineet esimerkiksi saada erilaista lainasanastoa. Tämän vuoksi pelkkä samankaltaisuuteen nojaaminen ei riitä tekstin ymmärtämiseksi, vaan tarvitaan myös muunlaista päättelyä. Tässä artikkelissa esitellään niitä kognitiivisia strategioita, joita 60 suomenkielistä opiskelijaa on hyödyntänyt kääntäessään suomeksi livvinkarjalaista tekstiä. Tarkasteltavana artikkelissa on yksi virke, joka sisältää ymmärtämistä vaikeuttavia venäläisiä lainasanoja.
Opiskelijat ovat tehtävässä sekä kääntäneet tekstin suomeksi että kuvailleet käännös- ja ajatteluprosessiaan, ja näiden perusteluiden avulla on mahdollista päästä kiinni heidän tietoisesti käyttämiinsä ymmärtämisstrategioihin. Aineiston analyysi osoittaa, että kääntäessään opiskelijat ovat nojautuneet karjalan ja suomen samanlaisen sanaston ohella myös monentasoiseen metalingvistiseen tietoon. Lisäksi päättelyssä on otettu huomioon virke- ja tekstikonteksti samoin kuin laajemmin tekstin aihe ja siihen liittyvä maailmantieto. Erilaiset strategiat näyttävät toimivan ymmärtämisessä samanaikaisesti ja tukevan toisiaan.
Tulosten vertailukohteena on suomen ja viron ymmärtämisessä käytetyistä strategioista tehty aiempi tutkimus. Lisäksi pohditaan tulosten sovellettavuutta käytäntöön: olisiko ymmärtämisstrategioihin ja päättelykeinoihin perehdyttämisestä hyötyä sukukielen opettamisessa? |
topic |
reseptiivinen monikielisyys kielisukulaisuus kääntäminen leksikaalinen päättely |
url |
http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV29.05 |
work_keys_str_mv |
AT pirkkomuikkuwerner livvinkarjalanymmartamisenstrategioita AT helkariionheimo livvinkarjalanymmartamisenstrategioita |
_version_ |
1724770687136038912 |