Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita

Reseptiivisen monikielisyyden tutkimus on osoittanut monien kieliperheiden avulla, että kun lukija kohtaa lähisukukielisen tekstin, ymmärtäminen lähtee liikkeelle äidinkielen pohjalta tunnistettavista sanoista. Sukukielet ovat kuitenkin kehittyneet omiin suuntiinsa ja voineet esimerkiksi saada erila...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Pirkko Muikku-Werner, Helka Riionheimo
Format: Article
Language:English
Published: Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics 2019-10-01
Series:Lähivõrdlusi
Subjects:
Online Access:http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV29.05
id doaj-fce8bee8cc374890ba84073ccd22aca4
record_format Article
spelling doaj-fce8bee8cc374890ba84073ccd22aca42020-11-25T02:43:14ZengEesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied LinguisticsLähivõrdlusi1736-92902228-38542019-10-012914117010.5128/LV29.05Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioitaPirkko Muikku-Werner0Helka Riionheimo1Itä-Suomen yliopisto / University of Eastern Finland Itä-Suomen yliopisto / University of Eastern Finland Reseptiivisen monikielisyyden tutkimus on osoittanut monien kieliperheiden avulla, että kun lukija kohtaa lähisukukielisen tekstin, ymmärtäminen lähtee liikkeelle äidinkielen pohjalta tunnistettavista sanoista. Sukukielet ovat kuitenkin kehittyneet omiin suuntiinsa ja voineet esimerkiksi saada erilaista lainasanastoa. Tämän vuoksi pelkkä samankaltaisuuteen nojaaminen ei riitä tekstin ymmärtämiseksi, vaan tarvitaan myös muunlaista päättelyä. Tässä artikkelissa esitellään niitä kognitiivisia strategioita, joita 60 suomenkielistä opiskelijaa on hyödyntänyt kääntäessään suomeksi livvinkarjalaista tekstiä. Tarkasteltavana artikkelissa on yksi virke, joka sisältää ymmärtämistä vaikeuttavia venäläisiä lainasanoja. Opiskelijat ovat tehtävässä sekä kääntäneet tekstin suomeksi että kuvailleet käännös- ja ajatteluprosessiaan, ja näiden perusteluiden avulla on mahdollista päästä kiinni heidän tietoisesti käyttämiinsä ymmärtämisstrategioihin. Aineiston analyysi osoittaa, että kääntäessään opiskelijat ovat nojautuneet karjalan ja suomen samanlaisen sanaston ohella myös monentasoiseen metalingvistiseen tietoon. Lisäksi päättelyssä on otettu huomioon virke- ja tekstikonteksti samoin kuin laajemmin tekstin aihe ja siihen liittyvä maailmantieto. Erilaiset strategiat näyttävät toimivan ymmärtämisessä samanaikaisesti ja tukevan toisiaan. Tulosten vertailukohteena on suomen ja viron ymmärtämisessä käytetyistä strategioista tehty aiempi tutkimus. Lisäksi pohditaan tulosten sovellettavuutta käytäntöön: olisiko ymmärtämisstrategioihin ja päättelykeinoihin perehdyttämisestä hyötyä sukukielen opettamisessa? http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV29.05reseptiivinen monikielisyyskielisukulaisuuskääntäminenleksikaalinen päättely
collection DOAJ
language English
format Article
sources DOAJ
author Pirkko Muikku-Werner
Helka Riionheimo
spellingShingle Pirkko Muikku-Werner
Helka Riionheimo
Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita
Lähivõrdlusi
reseptiivinen monikielisyys
kielisukulaisuus
kääntäminen
leksikaalinen päättely
author_facet Pirkko Muikku-Werner
Helka Riionheimo
author_sort Pirkko Muikku-Werner
title Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita
title_short Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita
title_full Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita
title_fullStr Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita
title_full_unstemmed Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita
title_sort livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita
publisher Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics
series Lähivõrdlusi
issn 1736-9290
2228-3854
publishDate 2019-10-01
description Reseptiivisen monikielisyyden tutkimus on osoittanut monien kieliperheiden avulla, että kun lukija kohtaa lähisukukielisen tekstin, ymmärtäminen lähtee liikkeelle äidinkielen pohjalta tunnistettavista sanoista. Sukukielet ovat kuitenkin kehittyneet omiin suuntiinsa ja voineet esimerkiksi saada erilaista lainasanastoa. Tämän vuoksi pelkkä samankaltaisuuteen nojaaminen ei riitä tekstin ymmärtämiseksi, vaan tarvitaan myös muunlaista päättelyä. Tässä artikkelissa esitellään niitä kognitiivisia strategioita, joita 60 suomenkielistä opiskelijaa on hyödyntänyt kääntäessään suomeksi livvinkarjalaista tekstiä. Tarkasteltavana artikkelissa on yksi virke, joka sisältää ymmärtämistä vaikeuttavia venäläisiä lainasanoja. Opiskelijat ovat tehtävässä sekä kääntäneet tekstin suomeksi että kuvailleet käännös- ja ajatteluprosessiaan, ja näiden perusteluiden avulla on mahdollista päästä kiinni heidän tietoisesti käyttämiinsä ymmärtämisstrategioihin. Aineiston analyysi osoittaa, että kääntäessään opiskelijat ovat nojautuneet karjalan ja suomen samanlaisen sanaston ohella myös monentasoiseen metalingvistiseen tietoon. Lisäksi päättelyssä on otettu huomioon virke- ja tekstikonteksti samoin kuin laajemmin tekstin aihe ja siihen liittyvä maailmantieto. Erilaiset strategiat näyttävät toimivan ymmärtämisessä samanaikaisesti ja tukevan toisiaan. Tulosten vertailukohteena on suomen ja viron ymmärtämisessä käytetyistä strategioista tehty aiempi tutkimus. Lisäksi pohditaan tulosten sovellettavuutta käytäntöön: olisiko ymmärtämisstrategioihin ja päättelykeinoihin perehdyttämisestä hyötyä sukukielen opettamisessa?
topic reseptiivinen monikielisyys
kielisukulaisuus
kääntäminen
leksikaalinen päättely
url http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV29.05
work_keys_str_mv AT pirkkomuikkuwerner livvinkarjalanymmartamisenstrategioita
AT helkariionheimo livvinkarjalanymmartamisenstrategioita
_version_ 1724770687136038912