Ulkoisten viestintäkäytäntöjen luominen akateemiseen asiantuntijatiimiin

• Main Author: Kanniainen, M. (Mari)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2013
• Subjects: Information Studies
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201304171189; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201304171189

Tämä Pro gradu -työ käsittelee ulkoisten viestintäkäytäntöjen luomista akateemiseen asiantuntijatiimiin. Tutkimustehtävänä on auttaa tutkimuksen kohdeorganisaatiota hahmottamaan oman viestintänsä kokonaiskuva ja viestimään säännöllisesti sidosryhmilleen. Aihe on tärkeä, koska viestintätaitojen merkitys työelämässä kasvaa, ja erityisesti akateemisissa organisaatioissa viestintään on kiinnitetty vähän huomiota. Tutkimuksellisena lähestymistapana on toimintatutkimus. Tutkimuksen aikana tutkija on ollut aktiivisena jäsenenä mukana kehittämistyössä, ja antanut oman panoksensa fasilitaattorin roolissa, eli ollut mahdollistamassa muutosta varsinaisen toteutusvastuun pysyessä tutkimuksen kohdeorganisaatiolla. Alasuuntauksena on kommunikatiivinen toimintatutkimus, jossa korostetaan tasa-arvoista vuoropuhelua tutkijan ja toimijoiden kesken. Tärkeä osa on myös tutkijan käyttämillä kielellisillä valinnoilla ja puheakteilla muutosprosessin ohjaamisen apuvälineinä. Organisaatioviestinnän kantavina taustateorioina on ajatus integroidusta markkinointiviestinnästä, jossa viestintä ja markkinointi nähdään yhtenä kokonaisuutena. Sitä täydentää totaaliviestinnän käsite, jossa organisaatioviestinnän nähdään muodostuvan organisaation teoista, sanoista ja yhteistyökumppaniensa sanoista ja teoista. Näkemyksessä korostuu hyvien yhteistyösuhteiden merkitys, mikä on tyypillistä asiantuntijapalvelujen markkinoinnille. Tutkimuskohteena oli Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalveluiden Ede-tiimi. Tiimi tuottaa perusasteen ja lukion opettajille suunnattua täydennyskoulutusta sekä toteuttaa alan kehittämishankkeita. Tutkija jatkoi Ede-tiimissä suorittamaansa yliopistoharjoittelua toimintatutkimuksena. Tutkimus on tehty osittain takautuvasti, ja tutkimuksen dynamiikkaan on vaikuttanut se, että tutkittava organisaatio oli tutkijalle jo ennestään tuttu. Tutkimuksen muodostaa kolme toimintatutkimussykliä. Kussakin syklissä on arvioitu lähtötilanne, suunniteltu toimintaa, toteutettu se sekä arvioitu saatuja tuloksia. Suunnittelu ja arviointi on tehty yhteistyössä tiiminvetäjän kanssa ja käyttöönotossa on ollut mukana koko tiimi. Ensimmäisessä syklissä tiimille laadittiin viestintäsuunnitelma. Ensimmäinen sykli muodostuu tutkijan suorittamasta käytännön työstä, jonka sisältöä on muokattu tiiminvetäjän ja tiimin kanssa käydyissä dialogeissa. Tutkimuksen toinen sykli muodostuu viidestä tiimipalavereista, joissa tiimi suunnittelee sidosryhmille lähetettävän säännöllisen uutiskirjeen sisältöä ja rakennetta. Toisessa syklissä työn johtovastuu siirtyy tiiminvetäjälle, ja tutkija on työssä mukana osallistuvan havainnoijan roolissa. Kolmannen tutkimussyklin sisältönä on tiimille pidetty viestintävalmennus. Valmennuksen sisältö valikoituu sen perusteella, mitä viestinnän lähtöoletuksia, tietoja, ja taitoja tutkija on edellisten tutkimussyklien aikana katsonut tiimistä puuttuvan. Teemoiksi hahmottuivat kohderyhmäajattelu, mediakentän tuntemus ja rohkeus ilmaista itseään. Palaute tutkimusprosessin onnistumisesta on kerätty viivästettynä palautteena viisi kuukautta varsinaisen tutkimusprosessin päätyttyä, jolloin työn vaikuttavuuteen voidaan paremmin ottaa kantaa. Tutkimustulokset ovat kauttaaltaan positiivisia. Tiimi kokee, että viestintäsuunnitelman avulla viestinnän kokonaiskuva hahmottuu heille paremmin, mikä oli tutkimuksen alkuperäinen tavoite. Suunniteltu uutiskirje on ilmestynyt säännöllisesti ja sitä on kehuttu kiinnostavaksi. Myös mediaviestintään tiimillä on paremmat valmiudet, vaikka se ei olekaan tiimin viestinnässä ensisijaista. Tiimillä on myös paljon ideoita viestintänsä itsenäiseen toteuttamiseen jatkossa.