Japanin tiedettä, teknologiaa ja maahan liittyviä tutkimuskohteita käsittelevät tekstit Tiede-lehdessä vuosina 2005, 2006 ja 2010

• Main Author: Nissinen, S. (Sanna)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2014
• Subjects: Information Studies
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411131996; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201411131996

Pro gradussa analysoidaan Tiede-lehden kirjoituksia, joissa kerrotaan Japanin tieteellisestä ja teknologisesta toiminnasta sekä erilaisista Japaniin liittyvistä tutkimuskohteista. Aineisto on kerätty vuosilta 2005, 2006 ja 2010. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää mitä aiheita ja ihmisiä valituissa kirjoituksissa nostetaan esille. Näistä asioista ja ihmisistä on muodostettu niitä kuvaavia aiheluokkia, joiden suhteelliset osuudet aiheita koskevien mainintojen kokonaismäärästä on laskettu. Näitä suhteellisia osuuksia on myös verrattu toisiinsa, jotta aiheluokkien erot määrien suhteen on voitu selvittää. Toisaalta aiheluokissa olevat maininnat on laskettu yhteen, jonka jälkeen on selvitetty kunkin tutkimusvuoden mainintojen suhteellinen osuus mainintojen kokonaismäärästä tutkimusvuosien vertaamiseksi. Lisäksi on selvitetty saavatko aiheluokkiin liittyvät maininnat tekstissä ”päähuomion” vai ”maininnan”. Toisaalta tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, että minkälaisia representaatioita aineistosta löytyy tieteellisen ja teknologiseen tutkimukseen sekä sen tekijöihin että tuloksiin liittyen. Tässä analyysissa on analysoitu vuosien 2005 ja 2010 tekstejä. Representaatioita on verrattu muiden medioiden ja muissa tutkimuksissa esille tulleisiin representaatioihin samanlaisten representaatioiden löytämiseksi. Toisaalta tieteen tekemisen luonnetta selvittävistä teoksista on haettu selityksiä näille representaatioille. Lisäksi on selvitetty kirjoituksissa käytettyjen kuvien ja kuvatekstien suhdetta tekstien representaatioihin. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa on hyödynnetty luokittelun metodia, johon on liitetty joitakin aineistolähtöisen analyysin ideoita. Luokittelua on luonnehdittu kvantitatiiviseksi analyysiksi sisällön teemoin. Täten tutkimuksessa on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia metodeja. Representaatioiden analyysissa on käytetty hyväksi Norman Faircloughin esittelemiä metodeja. Lisäksi kuvien osalta on tutkittu denaatiota. Aineistossa kerrotaan monipuolisesti Japanin tieteellisestä ja teknologisesta toiminnasta ja maahan liittyvistä tutkimuskohteista Siitä on eroteltavissa erilaisia tekijöitä, toiminnan muotoja ja tutkimuskohteita. Eniten kirjoitetaan ”lopputuloksista” ja vähiten ”tieteen populaaristamisesta”. Aiheiden jakaantumiseen tekstin sisällä liittyen on ilmeistä, että ”tekijät ”esiintyivät aineistossa aina ”mainintoina”, mutta ”toimintaan” liittyvät asiat ovat useimmiten ”päähuomion” kohteena. Sen sijaan ”tutkimuskohteet” ovat aina aineistossa ”päähuomion” kohteena. Aineistosta löytyy myös monenlaisia reprentaatioita. Osa näistä representaatioita löytyy myös muusta tutkimuskirjallisuudesta. Medioissa siis käytetään samoja representaatioita tieteestä ja teknologiasta kerrottaessa. Kysymykseen siitä, että onko aineistossa representaatiota, jonka mukaan olisi olemassa erilistä japanilaista ”toimintaa”, ei voitu antaa varmaa vastausta. Kuvissa ja kuvateksteissä esiintyy sekä tekstin mukaisia että siitä eroavia representaatioita. Toimenpidesuosituksia ei voida antaa, mutta tutkimus tuo esille monia uusia tutkimusaiheita.