Diftonginreduktio nilsiäläisnuorten puhekielessä
Tutkielmassa tarkastellaan diftonginreduktiota nilsiäläisnuorten puhekielessä. Tutkimuspaikkakunta Nilsiä on nykyisin osa Kuopiota, ja se kuuluu savolaismurteiden puhuma-alueeseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka voimakasta diftongien redusoituminen on nilsiäläisnuorten puhekielessä, mi...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Dissertation |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2014
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411131998 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201411131998 |
| Summary: | Tutkielmassa tarkastellaan diftonginreduktiota nilsiäläisnuorten puhekielessä. Tutkimuspaikkakunta Nilsiä on nykyisin osa Kuopiota, ja se kuuluu savolaismurteiden puhuma-alueeseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka voimakasta diftongien redusoituminen on nilsiäläisnuorten puhekielessä, mitkä seikat vaikuttavat reduktion variaatioon, ja onko variaatiolla havaittavissa erityisiä funktioita. Tutkimusaineisto muodostuu 13 haastattelusta, joiden kokonaiskesto on yhteensä noin viisi ja puoli tuntia. Haastatelluista nuorista kuusi on tyttöjä ja seitsemän poikia, ja he kaikki kävivät haastatteluhetkellä yhdeksättä luokkaa.
Tutkimusote työssä on pääosin kvalitatiivinen, ja tutkimus on ennen kaikkea sosiolingvistinen katsaus diftonginreduktion nykytilaan. Työssä hyödynnetään variaationtutkimuksen teorioita, ja variaatiota tutkitaan niin idiolektien välillä kuin sisälläkin. Piirteen vaihtelua tarkastellaan myös sukupuolten välillä. Vaikka tutkimus on pohjimmiltaan kvalitatiivista, muodostavat kvantitatiivisin metodein saavutetut tulokset merkittävän osan työtä. Diftonginreduktiota tutkitaan työssä uudella tavalla, sillä redusoituvat diftongit on jaettu kolmeen ryhmään. Ryhmäjako perustuu siihen, millaisen muodon kukin diftongi voi saada äärimmilleen redusoituneena. Tämä ryhmäjako muodostaa perustan, jonka pohjalta ilmiötä tarkastellaan.
Tutkimuksen mukaan diftonginreduktio on nilsiäläisnuorten puhekielessä yleinen piirre, ja piirteen valossa pojat ovat tyttöjä murteellisempia. Odotuksenmukaisesti diftonginreduktio varioi runsaasti idiolektien välillä ja sisällä, ja piirteellä on tiettyjä leksikaalisia rajoitteita. Myös esimerkiksi affekti voimistaa reduktiota, kun taas institutionaalinen topiikki lieventää sitä. Diftonginreduktion avulla informantit voivat luoda erilaisia identiteettejä ja korostaa esimerkiksi omaa kotiseutuidentiteettiään. Tutkimuksen mukaan diftonginreduktiolla on myös vuorovaikutukseen liittyviä funktioita.
Työn pohjana käytetty diftongien jako kolmeen ryhmään auttoi huomaamaan, että diftonginreduktio on kehittynyt nilsiäläisnuorten puhekielessä odotuksenvastaisesti. Ryhmän 1 diftongeista etenkin ai esiintyy aineistossa usein monoftongiutuneena. Tulos on ristiriidassa aiempien tutkimuksiin nähden, sillä se rikkoo reduktiolle aiemmin määriteltyjä rajoitteita. Vaikuttaakin siltä, että diftonginreduktio voi olla kehittymässä nilsiäläisnuorten puhekielessä uuteen suuntaan. Aihe vaatii lisätutkimuksia, sillä pohjoissavolaisia murteita ei ole tutkittu kovin paljon, ja etenkin diftonginreduktion tarkastelu on aiemmissa tutkimuksissa jäänyt vähäiseksi. Jotta piirteen mahdollisesta muuttumisesta saataisiin varmaa tietoa, täytyisi diftonginreduktiota tutkia laajalti pohjoissavolaisten murteiden puhuma-alueella. |
|---|