Yrityksen ominaisuuksien vaikutus tilintarkastajien mukautettujen kertomusten syntyyn

• Main Author: Laakso, V. (Vesa)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2015
• Subjects: Accounting
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201502191104; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201502191104

Useiden suurien kirjanpitoskandaalien tullessa ilmi 2000-luvun alussa tilintarkastajien työnteolle annettiin paljon kritiikkiä. Tilintarkastuksen laatu on 2000-luvun tapahtumien jälkeen ollut jatkuvasti julkisen keskustelun kohteena, mutta viime vuosina Enronin kaltaisia kirjanpitoskandaaleja ei ole tullut julkisuuteen. Tämä johtuu osittain siitä, että tilintarkastajien raportointia on säännelty ja tutkittu tarkemmin. Tilintarkastustyön ainut näkyvä lopputuote yrityksen ulkopuolisille henkilöille on mielipide siitä, onko asiakkaan tilinpäätöksessä olennaista virheellisyyttä. Tämä mielipide esitetään tilintarkastuskertomuksessa. Tilintarkastuskertomuksen informaatioarvo on näin ollen suuri ja sen tekeminen tarkoin harkittu prosessi. Suurin osa tilintarkastuskertomuksissa olevista lausunnoista on puhtaita eli mukauttamattomia. Vaikka tilinpäätöksessä olisi olennaisia virheitä, ne ollaan yleensä valmiita korjaamaan asiakasyrityksen sisällä. On siis selvää, että mukautettu kertomus kertoo jostain selkeästä epäkohdasta yrityksen hallinnossa, kirjanpidossa tai tilinpäätöksessä. Työn aiheena on tutkia, mitkä yrityksen ominaisuudet johtavat mukautetun kertomuksen tekemiseen. Työn tarkoituksena on luoda malli, jonka avulla voi toteuttaa tutkimuksen siitä, kuinka yrityksen ominaisuudet vaikuttavat mukautettujen kertomusten syntyyn. Mallin avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, mitkä tunnusluvut vaikuttavat tilintarkastajan päätöksentekoon Suomessa. Tutkimuksessa käytetyt tiedot ovat peräisin Oulun yliopistossa käytössä olevasta Voitto+ -tietokannasta. Tutkimusaineistona tutkimuksessa on käytetty 304 suomalaisen yrityksen tilinpäätöksiä vuodelta 2012. Tutkimuksessa mitataan neljää eri yrityksen ominaisuutta (yrityksen koko, kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus), joilla on mahdollisesti vaikutusta mukautetun kertomuksen tekemiseen. Näitä ominaisuuksia mitataan kuuden eri tunnusluvun (yrityksen liikevaihto, taseen loppusumma, käyttökateprosentti, sijoitetun pääoman tuottoprosentti, quick ratio ja omavaraisuusaste) avulla. Omavaraisuusasteella ja sijoitetun pääoman tuottoprosentilla havaittiin olevan selvästi vaikutusta mukautetun kertomuksen julkaisemisen todennäköisyyteen. Käyttökateprosentilla oli hieman pienempi vaikutus ja quick ratiolla ei ollut merkitsevää vaikutusta tilintarkastuskertomuksen muotoon. Tutkimuksessa ei havaittu juurikaan yhteyttä yrityksen koon ja mukautetun kertomuksen julkaisemisen todennäköisyyden välillä. Regressiomallin selitysaste oli 35 prosenttia, joka on kohtuullinen, mutta ei kuitenkaan hyvä. Jatkotutkimusta voisi tehdä lisäämällä käytettyyn regressioyhtälöön uusia muuttujia, jotta sen selitysastetta saataisiin paremmaksi.