Gerontologisen hoitotyön tietoperusta, opetusmenetelmät ja koulutuksen tulevaisuuden haasteet

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ammattikorkeakouluissa opettavien hoitotyön opettajien gerontologista tietoperustaa, heidän käyttämiään opetusmenetelmiä ja -materiaaleja sekä koulutuksen tulevaisuuden haasteita. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tieteellistä tietoa hoitotyön opettajien...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Tohmola, M. (Miia)
Format: Dissertation
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2015
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505241635
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201505241635
Description
Summary:Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ammattikorkeakouluissa opettavien hoitotyön opettajien gerontologista tietoperustaa, heidän käyttämiään opetusmenetelmiä ja -materiaaleja sekä koulutuksen tulevaisuuden haasteita. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tieteellistä tietoa hoitotyön opettajien gerontologisesta tiedosta ja asenteista, opetuksessa käytetyistä menetelmistä ja materiaaleista, sekä millaisia gerontologisen hoitotyön haasteita opettajat tuovat esille. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselynä 16 suomalaisesta ammattikorkeakoulusta (n=28). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tuloksissa hoitotyön opettajan tietoperustaksi muodostuivat gerontologisen hoitotyön sisällöllinen osaaminen, hoitotyön arvot ja opettajan persoona. Näiden pääkategorioiden alle sijoittuvat ikääntymismuutokset ja yleisimmät sairaudet, ikääntyneiden hoidon erityispiirteet, hoitotyössä kohdattavat haasteelliset tilanteet, ikääntyvän arvokas kohtelu, teknologian hyödyntäminen hoitotyössä, ikääntyvän kotona asumisen tukeminen, arkiteknologian käyttäminen ikääntyneen kotona asumisen tukena, ikääntyneiden hoitotyön arvostus, hoitotyön päätöksiä ohjaavat arvot, ikääntymisen luonnollisuuden korostaminen sekä opettajan innostuneisuus ja ammatillinen osaaminen. Opetusmateriaaleista opettajat käyttivät eniten kirjallisuutta, kuten Voutilaisen & Tiikkaisen toimittama Gerontologinen hoitotyö (n=10), Heikkinen, Rantanen & Jyrkämän toimittama Gerontologia (n=7), Tilvis, Pitkälä ja Strandbergin Geriatria (n=5) ja www-sivuja, kuten Käypä hoito -suosituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen www-sivut. Tutkimustiedon ja muun materiaalin käyttö oli vähäisempää. Opetusmenetelmistä yleisimpiä olivat luennointi (n= 23) ja verkko-opetus (n=20). Gerontologisen koulutuksen tulevaisuuden haasteita on saada opiskelijat kiinnostuneemmiksi ikääntyneiden hoitotyöstä, kehittää koulutusta ja opetusta sekä saada ikääntyneiden käytännön hoitotyöstä kiinnostavampi. Tutkimuksella saatua tietoa voidaan käyttää gerontologian opetuksen ja opetusmenetelmien kehittämisessä ammattikorkeakouluissa.