Noviisiluokanopettajien käsityksiä koulujen työrauhasta
Työrauha on asia, jonka kanssa vastavalmistunut luokanopettaja joutuu välittömästi tekemisiin siirtyessään työelämään. Työrauhaa on aiemmin tarkasteltu pääasiassa kokeneiden luokanopettajien näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa keskitytään noviisiluokanopettajiin. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyks...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Dissertation |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2015
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506061801 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201506061801 |
| Summary: | Työrauha on asia, jonka kanssa vastavalmistunut luokanopettaja joutuu välittömästi tekemisiin siirtyessään työelämään. Työrauhaa on aiemmin tarkasteltu pääasiassa kokeneiden luokanopettajien näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa keskitytään noviisiluokanopettajiin. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä työrauha kuvataan subjektiivisena ja tilannesidonnaisena ilmiönä, jota pidetään edellytyksenä hyvälle opetukselle ja laadukkaalle oppimisille. Työrauha on osa oppisen johtamisen kokonaisuutta. Sen lähikäsitteitä ovat luokanhallinta ja kuri. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan noviisiluokanopettajien käsityksiä työrauhasta ja työrauhahäiriöistä. Lisäksi tarkastellaan sitä, minkälaisia keinoja noviisiluokanopettajailla on työrauhan ylläpitämiseen ja työrauhahäiriöihin puuttumiseen.
Tutkimus oli otteeltaan laadullinen. Tutkimuksen lähestymistapa oli fenomenografia, koska tutkimuksessa keskityttiin noviisiluokanopettajien käsityksien tarkasteluun. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui seitsemän Oulun alueella työskentelevää noviisiluokanopettajaa. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, joilla oli alle kaksi vuotta kokemusta luokanopettajan työstä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan noviisiluokanopettajat käsittivät työrauhan olevan luokassa vallitseva ihanteellinen tilanne, jonka kukin yksilö kokee subjektiivisesti. Työrauha määriteltiin tilannesidonnaiseksi ja siihen vaikuttivat monet koulutyöskentelyyn liittyvät tekijät, kuten opetettava aine ja käytettävät opetusmenetelmät. Työrauhahäiriö puolestaan määriteltiin työrauhan vastakohdaksi. Työrauhahäiriöiden määrittely koettiin luokkahuonetilanteissa haastavaksi. Ilmiönä työrauhahäiriöt nähtiin työrauhan tapaan tilannesidonnaisina ja subjektiivisina. Noviisiluokanopettajat rakensivat ja ylläpitivät työrauhaa sekä oppituntien ulkopuolella että oppituntien aikana erilaisin keinoin. Oppituntien ulkopuolella opettajat pyrkivät huomiomaan työrauhaan liittyvät asiat yksittäisten tuntien suunnittelusta aina pitkäjänteiseen opetuksen suunniteluun asti. Oppituntien aikana haastateltavat pyrkivät toimimaan mahdollisimman ennaltaehkäisevästi ja puuttumaan häiriöihin mahdollisimman hienovaraisella tavalla. Puuttumiskeinot olivat epäsuoria, suoria, non-verbaalisia ja verbaalisia.
Tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin noviisiluokanopettajien työrauhaa koskevissa ihanteissa olevan paljon yhteyksiä niihin ihanteisiin, joita tämän päivän työrauhakirjallisuudessa esitetään. Noviisiluokanopettajat osasivat refkektoida omassa työssään tekemiään työrauhaan liittyviä ratkaisuja itsekriittisesti ja näkivät toimivansa ajoittain ristiriidassa omien kasvatusihanteidensa kanssa. Tutkimuksessa ei pyritty kattavaan yleistykseen aiheesta, vaan tavoitteena oli ymmärtää aihetta syvällisemmin haastateltavien käsitysten perusteella. |
|---|