VGI-käyttö ja tulevaisuus maantieteessä

• Main Author: Johansson, P.-M. (Pia-Maria)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2016
• Subjects: Geography
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605101677; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201605101677

Tämän työn tarkoitus on saada kokonaisvaltainen kuva uudesta maantieteen ja geoinformatiikan ilmiöstä nimeltä volunteered geographic information, VGI. Vastaan kysymyksiin mitä on VGI, mistä ja miksi se on syntynyt, miten se sijoittuu maantieteen termistöön, miten sitä voidaan käyttää apuna tutkimuksenteossa ja vaihtoehtoisena datankeräysmenetelmänä ja mitä haasteita siihen liittyy. Pohdin ja tarkastelen myös sen mahdollista tulevaisuutta ja keinoja miten siitä saataisiin tulevaisuudessa suurempi hyöty. Tiivistettynä VGI on toimintaa, jossa ei-ammattilaiset osallistuvat maantieteellisen informaation tuottamiseen, mutta se on ilmiönä enemmän kuin vain uusi työkalu tai datankeruumuoto. Tutkimus on toteutettu tekemällä kattava kirjallisuuskatsaus monipuolisiin aihetta käsitteleviin artikkeleihin. VGI-termin otti ensimmäisenä käyttöön Michael Goodchild vuonna 2007 artikkelissa "Citizens as sensors: the world of volunteered geography" eli puhutaan melko uudesta ilmiöstä. Goodchildin artikkelin jälkeen VGI on levinnyt muidenkin tutkijoiden kirjoituksiin ja siitä on syntynyt kiinnostava uusi konsepti maantieteeseen. VGI on tällä hetkellä vaiheessa, missä se on alkanut herättää suurta kiinnostusta, mutta se ei ole vielä saanut kunnollista jalansijaa geoinformatiikan termistössä ja on vielä melko tuntematon esimerkiksi Suomalaisessa maantieteessä. VGI tarjoaa kuitenkin täysin uudenlaista potentiaalia tulevaisuuden tiedonlähteisiin ja olisi mielestäni todella suuri menetys jos tämä ilmiö jäisi tutkimatta. Yhä kasvavassa määrin ihmiset omistavat tehokkaita tietokoneita, internetyhteyksiä ja mobiililaitteita GPS-vastaanottimella. Ihmisten internetkäyttäytyminen on myös muuttunut staattisesta tiedonkulutuksesta interaktiiviseen osallistumiseen, jossa käyttäjät osallistuvat sisällön tekemiseen. Nämä muutokset ovat tulleet jäädäkseen ja siihen on myös maantieteen ja geoinformatiikan reagoitava ja sitä se on tehnyt muun muassa VGI-ilmiön myötä. Kirjallisuuskatsaus VGI-ilmiöstä osoittaa, että lisätutkimukselle on ehdottomasti tarvetta. Aika näyttää onko VGI tulevaisuudessa ratkaisu uudenlaisten tiedonlähteiden saavutettavuudelle. VGI-lähteisiin ja menetelmiin liittyy vielä paljon ongelmia sen laadun varmistamiseksi, ja se onkin yksi tärkeimmistä haasteista joihin tulisi kohdistaa huomiota. Toinen tärkeä kohta, johon tutkimuksen tulisi jatkossa keskittyä, on ihmisten kiinnostuksen ja motivaation lisääminen, VGI:stä on tehtävä houkuttelevaa ja se onkin jossain määrin jo ottanut mallia sovelluksiinsa esimerkiksi pelimaailmasta. Kuten edellä totesin, korostan lisätutkimuksen tarvetta, vaikka on vielä epävarmaa mikä on VGI:n tulevaisuus, jääkö se liian epäluotettavana ainoastaan perinteisen informaation täydentäjäksi, mikä ei tietenkään ole vähäpätöinen tehtävä sekään, vai nouseeko siitä täysin uusia informaation muotoja. Siinä on kuitenkin niin merkittävä potentiaali, että olisi sääli jos menetämme sen jo lähtöruudussa.