Säilyykö Karjasilta?:suojelukaavoituksen mahdollisuudet, alueanalyysi ja suojelusuunnitelma

• Main Author: Leppänen, V. (Venla)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2016
• Subjects: Architecture
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606012069; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201606012069

Diplomityössäni tutkin suomalaista suojelukaavoitusta ja esitän ratkaisumallin Karjasillan pientaloalueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen. Karjasilta on pääosin vuosina 1940–59 rakennettu jälleenrakennuskauden asuinalue Oulussa. Työ jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee suomalaista suojelukaavoitusta yleisesti. Kerron rakennussuojelun historiasta ja kuinka suojelukaavoitus on 1960-luvulta lähtien kehittynyt tärkeimmäksi kulttuurihistoriallisten alueiden suojeluvälineeksi. Esittelen suojeluasemakaavan suomalaisessa maankäytön suunnittelujärjestelmässä ja käyn läpi suojelukaavojen tärkeimmät keinot. Analysoin kaksi uutta suomalaista suojelukaavaa ja kokoan yhteen pientaloalueiden suojelukaavojen tärkeimmät kysymykset. Lopuksi arvioin suojelukaavan riittävyyttä suojelun toteutumisessa. Työn ensimmäisen osan johtopäätöksenä totean, että suojeluasemakaava on nykyään tärkein kulttuurihistoriallisten alueitten suojelukeino, mutta järjestelmässä on myös monia puutteita. Moni säilymisen kannalta olennainen asia jää suojelukaavan ulottumattomiin ja asukkaiden rooli kaavoituksessa on liian pieni suhteessa heidän vaikutukseensa suojelun toteutumisessa. Teoreettisen taustan ja sieltä nousseiden kysymysten pohjalta teen työn toisessa osassa suojelusuunnitelman Karjasillalle. Suunnitelman tavoitteena on Karjasillan yhtenäisyyden säilyttäminen sekä alueen säilyminen asuttavana, vetovoimaisena ja viihtyisänä sekä suojelun tasapuolisuus asukkaille. Suunnitelman taustaksi esittelen alueen historian ja teen analyysin säilymiseen vaikuttavista tekijöistä. Karjasilta on suosittu asuinalue keskustan kupeessa. Vuoden 1980 asemakaavamuutoksessa tonteille annettiin reilusti lisää rakennusoikeutta, mutta katunäkymiä haluttiin säilyttää ennallaan. Kaavan vaikutus näkyy ympäristössä selvästi. Karjasillan säilymisen kannalta kriittisiä pisteitä ovat rakennusten laajentaminen, julkisivumuutokset, pihojen rakentaminen ja päärakennusten purkaminen. Analyysin ja Karjasillan arvojen pohjalta teen suojelusuunnitelman. Se sisältää sekä suunnitelman suojeluprosessista että rakennustapaohjeet, ehdotuksen suojelun sisällöstä. Karjasillan säilyttämiseen tarvitaan suojelukaava. Kaava pitää kuitenkin tehdä tiiviissä yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Suojeluprosessia uudistetaan, jotta asukkaiden ja virkamiesten keskusteluyhteys paranee. Ehdotan, että asemakaavan laatimisjärjestystä muutetaan niin, että kaavaprosessi aloitetaan rakennustapaohjeista käytävällä keskustelulla ja vasta tämän jälkeen tehdään kaavaluonnos. Rakennuslupaprosessia uudistetaan niin, että rakennusvalvoja ja asiakas keskustelevat rakennuksen muutostarpeista jo ennen suunnitelmien laatimista ja rakennusluvan hakemista. Suojelun täytyy perustua siihen mitä on säilynyt. Alueen yhtenäisyyden säilyttämiseksi kaikki jälleenrakennuskauden päärakennukset suojellaan. Tontit jaetaan vyöhykkeisiin: etupiha ja päärakennus ovat säilytettävää vyöhykettä ja pihan puolella on laajennuksen ja piharakennusten vyöhykkeet. Rakennusten laajentaminen ja piharakennusten rakentaminen on edelleen mahdollista, mutta rakentamista säädellään niin, että uudet rakennukset sopeutuvat tarpeeksi pieninä miljööseen eivätkä hallitse katunäkymiä. Päärakennusten jälleenrakennuskauden arkkitehtuuri säilytetään tai korjauksissa palautetaan lähemmäs alkuperäistä asua. Suunnitelmani toteutuessa Karjasillalla jälleenrakennuskauden arkkitehtuuri säilyisi, mutta myös alueen kerroksellisuus tulisi lisääntymään. Diplomityöni tulee Oulun yliopistoon arkkitehtuurin tiedekuntaan ja Oulun kaupungille asemakaavoitukseen. Suunnitelmani ei suoraan liity viralliseen asemakaavamuutokseen, mutta työn antia voi hyödyntää asemakaavan laatimisessa. Työn taustalla on Oulun kaupungille yhdessä Laura Backmanin ja Veera Sanaksenahon kanssa tekemäni Karjasillan rakennetun ympäristön inventointi. Diplomityön Karjasiltaa koskevat tiedot pohjautuvat inventointiin. === In my master’s thesis I study Finnish town planning as a method for building protection and present a solution for preserving the cultural historical values of the Karjasilta neighborhood. The Karjasilta area is a reconstruction period area in the city of Oulu. The building in the area are originally build between 1940 and 1959. This work is divided in two parts. The first part covers Finnish town planning and building protection. I discuss the building protection history and how the town planning has developed from the 1960’s to be the most important building protection tool used these days. I present the Finnish land use planning system and go through the main methodologies in town planning for building protection. Finally, the present methods used in town planning for building protection are evaluated. For the first part of this work, I conclude that the present town planning system for building protection is the main method for protecting historically and culturally valuable areas but it is inadequate and only part applicable. Through town planning one cannot affect all the aspects of preservation of buildings and the role of the residents in the protection process is too small in relation to their importance in building preservation. In the second part of this work I present a solution for preserving the Karjasilta neighborhood based on theoretical background. The plan aims for preserving the uniformity of the area and keeping it livable, attractive, and comfortable. Moreover the plan is intended to be equal to all residents of the area. For the plan background I go through the history of the area and analyze the factors affecting the preservations. Karjasilta neighborhood is a popular residential area near the city center. The previous version of the town plan is from 1980’s. The plan increased the permitted building volume of each lot but preserved the street view in the appearance of reconstruction period. The influence of 1980 town plan is clearly visible in the neighborhood: there are several different types of enlargements and changes in facades but the streetscape has remained. From the preservation point of view the important points are building enlargements, facade changes, backyard buildings, and demolition of main buildings. My plan includes, a proposition on the protection process and a building instructions. For the preservation of Karjasilta neighborhood, a protective town plan is needed. The town plan needs to be done in close co-operation with the residents. I propose that the process of protective town plan is improved so that stakeholders, officials and the residents, are brought together throughout the process. The town planning process begins with a discussion on building instructions concerning the preservation. After that an official town plan draft is done. Building licensing process is revised so that the customer and the supervision of building discuss the need for changes in the building before the official building license. All the main buildings in Karjasilta neighborhood are protected. The lots are divided internally into different areas: Facade side is preserved in the appearance of reconstruction period, the space behind the main building is reserved for enlargements and backyard buildings. The scale of new buildings is regulated so that the values of milieu are preserved. When the plan would be implemented, the reconstruction period architecture would be preserved but also new buildings would be allowed to some degree. My master’s thesis is done in the University of Oulu and for City planning of Oulu. This work continues the work done previously with Laura Backman and Veera Sanaksenaho where the Karjasilta neighborhood was inventoried.