Luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä peruskoulutuksen tehokkuudesta
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia käsityksiä luokanopettajilla ja luokanopettajaopiskelijoilla on koulutuksen tehokkuudesta, miten tehokkuus heidän mielestään ilmenee eri kouluissa ja mistä tehokkuuserot koulujen välillä johtuvat. Arvioni mukaan luokanopettajilla on paljon tarpeel...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Dissertation |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2017
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201703141351 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201703141351 |
| Summary: | Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia käsityksiä luokanopettajilla ja luokanopettajaopiskelijoilla on koulutuksen tehokkuudesta, miten tehokkuus heidän mielestään ilmenee eri kouluissa ja mistä tehokkuuserot koulujen välillä johtuvat. Arvioni mukaan luokanopettajilla on paljon tarpeellista näkemystä ruohonjuuritasolla oppilaiden oppimisen edistämistä ja koulutuksen tehokasta järjestäytymistä ajatellen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on koulutusekonomistinen ja siinä pyritään avaamaan tutkimuksessa esiintyviä merkittäviä käsitteitä sekä käymään keskustelua niiden välillä. Tutkimuksessa on haastateltu kymmentä luokanopettajaa ja kymmentä luokanopettajaopiskelijaa. Haastattelu on puolistrukturoitu haastattelu, jossa haastattelukysymykset on valmisteltu ennakkoon, mutta lisäkysymyksiä ja muuta informaatiota on lisätty tarvittaessa. Luokanopettajien ja luokanopettajaksi opiskelevien näkemyksiä ei ole tutkimuksessa eroteltu, vaan tutkimuksessa puhutaan usein luokanopettajista tai opettajista, kun tarkoitetaan koko esiintyvää aineistoa.
Tutkimus on luonteeltaan fenomenograafinen eli siinä keskitytään analysoimaan haastattelussa esille nousseita ilmiöitä. Analyysi perustuu seuraavien tutkimuskysymysten pohjalle: 1. Millaisia ajatuksia peruskoulun tehostaminen herättää luokanopettajissa? 2. Miten luokanopettajat ymmärtävät koulutusekonomistista käsitteistöä? 3. Mistä koulujen väliset tehokkuuserot johtuvat?
Tutkimustulosten mukaan koulutuksen tehostaminen on pääosin positiivinen ilmiö opettajien keskuudessa. Haastattelun aluksi vastaajista puolet suhtautuvat koulutuksen tehostamiseen joko epävarmuudella tai kielteisesti Haastattelun edetessä opettajien näkemykset muuttuvat entistä positiivisemmiksi. Loppuvaiheessa ainoastaan kolme vastaajaa koki epävarmuutta tai kielteisyyttä koulutuksen tehostamiseen. Tehostaminen nähdään eteenpäin menemisenä, kehittymisenä sekä oman ammattitaidon lisäämisenä. Koulutusekonomistinen käsitteistö on suurimmalla osalla opettajista hieman hataralla pohjalla ja opettajan- kuin myös jatkokoulutuksessa olisikin hyvä huomioida tämä tarve lisäämällä yksinkertaista informaatiota käsitteistä jotta keskustelu tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden ympärillä voisi olla hedelmällisempää.
Koulujen välisten tehokkuuserojen suurimmaksi tekijäksi opettajat arvioivat itsensä, koulun johdon, sekä koulun sisälle syntyvän ilmapiirin. Koulun rehtori ja koulun ilmapiiri esiintyivät usein yhdessä. Rehtorin nähtiin olevan vastuussa siitä, millainen ilmapiiri kouluun muodostuu. Jos ilmapiiri on hyvä ja kannustava, opettajilla on mahdollisuus toteuttaa omaa opetustaan tehokkaasti. Opettajien vapautta ei tulisi kahlita, vaan näitä tulisi kannustaa ja ohjata kohti tehokasta työntekoa. |
|---|