Kaksikielisen lapsen kielellisen identiteetin rakentuminen

• Main Author: Pitkänen, I. (Ida)
• Format: Others
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2017
• Subjects: Education
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705101762; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201705101762

Koulumaailmaa ravistelevat ja muokkaavat uudet, yleistyvät ilmiöt, joista ajankohtaisimpia ovat kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen. Näiden ilmiöiden myötä monikielisten oppilaiden määrä koulussa kasvaa jatkuvasti, mikä edellyttää opettajilta uudenlaisia taitoja käsitellä ja ymmärtää oppilaita. Myös opetushallitus on reagoinut uuteen ilmiöön ja ottanut sen huomioon uudessa opetussuunnitelmassa ja opetuksen ja toimintakulttuurien suunnittelussa. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma toteaa kulttuurien arvostamisen ja kaksi- ja monikielisyyden tukemisen olevan yksi merkittävä koulun tavoite. Erilaisten identiteetin ja kielien nähdään olevan jokaisen perusoikeus ja nämä elävät koulumaailmassa luontevasti rinnakkain (OPS 2014; 28, 86). Kandidaatintutkielmani tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kaksikielisen lapsen kielellisen identiteetin rakentumiseen. Tutkimuksessani perehdyn aiempaan kirjallisuuteen ja aiheen osalta tehtyyn tuoreeseen tutkimukseen kirjallisuuskatsauksen muodossa. Tutkimuksessani on kaksi laajaa käsitettä, kaksikielisyys ja kielellinen identiteetti, joiden määrittelyyn hyödynnän teoreettista pohjaa. Johtopäätösosiossa pohjaan ajatukseni teorian lisäksi tutkimuksiin ja niistä saatuihin tutkimustuloksiin. Kaksikielisyys ja kielellinen identiteetti ovat läheisesti kytköksissä lapsen sisäisessä maailmassa. Kaksikielisen lapsen identiteetit ovat moninaisesti rakentuvia ja niihin vaikuttavat useat eri asiat. Yhtenä merkittävimpänä seikkana toimii vuorovaikutus. Eri identiteetit syntyvät ja muokkautuvat juuri vuorovaikutuksessa, sillä kaikki kanssakäyminen pohjautuu sosiaaliselle toiminnalle. Kulttuuri puolestaan tarjoaa erilaisia näkökulmia ja ajatusmalleja, sekä lähtökohtia vuorovaikutukselle. Siksi onkin merkittävää, millaisessa kulttuurisessa ympäristössä lapsen ajattelu ja identeetit kehittyvät. Eri kulttuureissa myös vuorovaikutus on erilaista. On tärkeää muistaa, että identiteettejä on aina useita päällekkäisiä, eikä niistä voida erottaa yhtä erillistä kielellistä identiteettiä. Niin kielellisten identiteettien, kuin identiteettien yleisestikin voidaankin todeta olevan moninaisia ja osittain päällekkäisiä ajatuksia ohjaavia toimintamalleja, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa. Lapsen kielellisen identiteetin rakentumiseen vaikuttaa vuorovaikutuksen ja kulttuurien lisäksi myös persoonallisuus. Tutkielmastani saadut tulokset toimivat apuna kaksi- ja monikielisten lasten parissa toimiville ihmisille, vanhemmista opettajiin. Ne auttavat aikuisia ymmärtämään kaksikielisen lapsen maailmaa ja ajatuksia, joiden muotoutumiseen vaikuttavat kaikki ympärillä tapahtuvat asiat, kulttuurit ja ihmiset. Näiden pohjalta lapsi luo oman maailmankuvansa ja rakentaa identiteettinsä sen mukaisesti.