Liikenteen losserokaloja ja trooppisten merten princejä:huumori tieteen yleistajuistajana Niko Kettusen Viikon eläin -palstalla

• Main Author: Heinonen, H. (Heidi)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2017
• Subjects: Information Studies
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012356; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201706012356

Pro gradu -työni aihe on huumori tieteen yleistajuistajana. Tutkimuskohteena käytän Niko Kettusen Helsingin Sanomissa ilmestyvää Viikon eläin -palstaa, jossa tieteelliset faktat jostain eliölajista toimivat metaforana yhteiskunnalliselle, ajankohtaiselle ilmiölle — tai toisinpäin. Aineisto koostuu 70 artikkelista, jotka olen jakanut viiteen eri luokkaan sen perusteella, miten tiede ja yhteiskunnallinen ilmiö toimivat niissä toistensa metaforina. Työni teoreettinen viitekehys on metafora- ja huumoritutkimuksessa. Metaforan teoriaa ammennan erityisesti Iina Hellstenin vuonna 2002 ilmestyneestä väitöskirjasta The Politics of Metaphor, jossa Hellsten tarkastelee metaforan mahdollisuuksia tieteen ja journalismin kohtauspaikkana. Huumoritutkimuksesta hyödynnän Janne Zareffin vuonna 2012 ilmestynyttä väitöskirjaa Journalistinen komiikka, jossa Zareff tutkii, millaisia ehtoja inkongruentin komiikan on täytettävä, jotta se olisi journalistista. Keskeisiä tutkimuskysymyksiäni ovat: Miten humoristinen metafora toimii tieteen yleistajuistajana ja viihteellistäjänä? Toimiiko tiedejournalismin koominen metafora samoin kuin journalistinen komiikka? Aineiston luokittelun avulla pyrin tarkastelemaan eläimen ja yhteiskunnallisen ilmiön metaforista suhdetta sekä metaforan lähteen ja kohteen välistä liikettä eli muun muassa sitä, mitä verrataan ja mihin. Palstan journalistisuutta pohtiessani olen analysoinut sen käyttämiä komiikan keinoja ja genreä. Näiden pohjalta tein päätelmän, että ollakseen journalistista (yleistä ja ajankohtaista) palstan komiikka tarvitsee yhteiskunnallisen skriptin. Journalistisen komiikan käyttö pelkkää tiedettä yleistajuistettaessa on vaikeaa, koska tiede ei ole samalla tapaa tuttujen näkökulmien kehystämää ja ajankohtaisuuteen sidottua kuin journalismi. Komiikan vaikutus yleistajuistetun tieteen sisältöön ja oppimiseen sekä kiinnostuksen herättämiseen kaipaa kuitenkin mielestäni lisää tutkimusta.