Kuulun, siis olen — en kuulu, olen edelleen:kuuluminen etnisyyden, rodun ja namibialaisuuden näkökulmasta koulutettujen namibialaisnuorten kertomuksissa 2000-luvun Windhoekissa

• Main Author: Tervo, M. (Mia)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2017
• Subjects: Cultural Anthropology
• Online Access: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201711303216; http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201711303216

Tutkimus tarkastelee etnisyydelle ja rodulle tuotettuja merkityksiä sekä etnisten ja rodullisten ryhmien välistä vuorovaikutusta Windhoekissa asuvien namibialaisten kaupunkilaisnuorten kokemusmaailmasta käsin. Lisäksi tutkimus käsittelee myös muita kaupunkilaisnuorille sosiaalisesti merkittäviä identiteettejä kuten namibialaisuutta, kaupunkilaisuutta, afrikkalaisuutta ja maailmankansalaisuutta sekä niille tuotettuja tulkintoja. Tutkimusaineisto koostuu 22 korkeakoulutetun, iältään 20–30-vuotiaan ja etniseltä taustaltaan eri ryhmiin kuuluvan kaupunkilaisnamibialaisen haastatteluista. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita kaupunkilaisnuorten sosiaaliselle kuulumiselleen tuottamista emic-määritelmistä ja -tulkinnoista. Etnisyyttä, rotua ja namibialaisuutta tarkastellaan tutkimuksessa erityisesti sosiaalisina rakennusprosesseina: miten nuoret tuottavat ja myöskin haastavat niitä puheissaan. Nuoret korkeakoulun käyneet namibialaiset elävät modernia elämää Namibian pääkaupungin vilkkaassa sosiaalisessa ympäristössä, missä vuorovaikutus erilaisten väestöryhmien kesken on olennainen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Kaupunkilaisnuorten sosiaalisen kuulumisen tulkintoihin vaikuttavat etninen ja rodullinen tausta, korkeakoulutus, moderni kaupunkilainen elämäntyyli sekä korkeampi sosiaalis-taloudellinen asema. Lisäksi Namibian etniseen ja rodulliseen erotteluun perustunut apartheid-menneisyys on jättänyt jälkensä nuorten etnisyydelle ja rodulle tuottamiin merkityksiin sekä namibialaisten väestöryhmien välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Tämä tutkimus osoittaa, että etnisyys, rotu ja namibialaisuus piirtyvät nuorten tulkinnoissa osin päällekkäisinä, yhteenkietoutuneina ja osin myös ristiriitaisina kulttuurisina tapoina kategorisoida muita ihmisiä ja määritellä omaa paikkaa Namibian sosiaalisessa ympäristössä. Etnisyys on nuorten kokemusmaailmassa tärkeä kategorisaation ja sosiaalisen kuulumisen muoto, joka rakentuu rajanvetojen kautta. Etnisten ryhmien väliset rajat ovat nuorille todellisia, mutta ne eivät ilmene aina konkreettisina eroina ryhmien välillä, vaan rajojen merkitykset rakentuvat symbolisesti. Rotuun liittyvä kuuluminen rakentuu myös rajanvetojen kautta, mutta nuorten rodulle antamat merkitykset poikkeavat etnisyyden merkityksistä. Musta, valkoinen ja värillinen ovat sosiaalisesti rakentuneita rodun kategorioita Namibiassa, joita kaupunkilaisnuoret yhtä aikaa kritisoivat sekä myös pitävät yllä. Erilaisten etnisten ja rodullisten ryhmien välinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus on nuorten tulkinnoissa luonteeltaan tilannesidonnainen, missä etnisten ryhmien väliset rajat ovat vuorovaikutuksessa rodullisia rajoja joustavampia ja herkempiä neuvottelulle. Namibialaisuus edustaa kaupunkilaisnuorille yhteyttä ja yhteisyyden tunnetta Namibiaan, mikä näyttäytyy erityisesti kansainvälisissä ympäristöissä. Namibialaisuus merkitsee nuorille myös individualistista puolta, jolloin yksilönvapaus nousee tärkeäksi identiteetin merkittäjäksi. Lisäksi kaupunkilaisuus ja maailmankansalaisuus ovat nuorille merkittäviä sosiaalisia identiteettejä, jotka tarjoavat etnisyydelle, rodulle ja namibialaisuudelle laajempia tulkinnan sekä myös kritiikin näköaloja. Tutkimus tarjoaa uutta näkökulmaa sosiaalisten identiteettien ja vuorovaikutuksen tutkimukseen Namibiassa. Emic-lähtöistä monietnistä identiteettitutkimusta on kuitenkin syytä saada lisää. === This thesis explores various meanings of ethnicity and race and different dimensions of social interaction between Namibian groups from the viewpoint of young urban Namibians living in Windhoek. Furthermore, this thesis examines other significant identities of the youth: national, urban, African and global identities, and their social meanings. Research material consists of 22 individual interviews of tertiary educated urban Namibians from different ethnic backgrouds in the age group of 20–30 years. The focus of the research is in the emic meanings and interpretations of social belonging given by the young Namibians. In this study ethnicity, race and nationalism are examined as processes of social construction, meaning how these identities are produced and also challenged in the narratives. The young educated Namibians live a modern lifestyle in a socially vibrant urban environment of the capital city, where interaction between various groups of people is an essential part of everyday life. Ethnic and racial background, education, modern city lifestyle and higher social-economic standing in the society have an influence on the young Namibians’ interpretations of social belonging related to ethnicity, race and nationalism. Moreover, Namibia’s ethnically and racially segregated apartheid past has left its mark on the various meanings of ethnicity and race, and influenced the characteristics of interactions between groups of people in Namibia. This study demonstrates that ethnicity, race and nationalism are partly overlapping, intertwined and in many respects contradictory cultural ways to categorize other people and to define one’ place in the Namibian social environment. According to young Namibians’ experience, ethnicity is an important form of categorization and social belonging that is built through boundary making and maintenance. The boundaries between ethnic groups are real to the youth, but they do not always appear as concrete differences between groups. The meaning of boundaries is constructed symbolically. Social belonging related to race is also expressed through boundaries, however the social meanings of race differ significantly from that of ethnicity. White, black and colored are three socially constructed categories of race in Namibia that are criticized as well as maintained by the young Namibians. Interaction between various ethnic and racial groups is shaped by situational factors and social context, in which the boundaries between interethnic interactions are more flexible and sensitive to negotiation than between interracial interactions. Nationalism in turn is expressed through sense of connection and sameness linked to Namibian community, especially visible when in contact with international environments. In addition to collective side of Namibian identity, it also represents an individual side of the young Namibians, whereby individual freedom is a significant factor. Moreover, urban identity and world citizenship are important identities, for they offer possibilities for broader interpretations, and also critique, on ethnicity, race and national belonging. Findings of this research offer a new perspective on the research landscape of social belonging and interactional studies in Namibia. However, there is a need for more emic-based interethnic identity studies.