Lapsi ohjelmoinnin oppijana:lasten kokemuksia ohjelmoinnin oppimisesta robotiikkaympäristössä
Pro gradu -tutkielmassa käsitellään lasten kokemuksia ohjelmoinnin oppimisesta robotiikan viitekehyksessä. Ohjelmointi on esillä syksyllä 2016 voimaan tulleessa peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa matematiikan ja käsitöiden sisällöissä. Ohjelmoinnin opettamiseen peruskoulussa on luotu oppaita...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Dissertation |
| Language: | Finnish |
| Published: |
University of Oulu
2018
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101722 http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201805101722 |
| Summary: | Pro gradu -tutkielmassa käsitellään lasten kokemuksia ohjelmoinnin oppimisesta robotiikan viitekehyksessä. Ohjelmointi on esillä syksyllä 2016 voimaan tulleessa peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa matematiikan ja käsitöiden sisällöissä. Ohjelmoinnin opettamiseen peruskoulussa on luotu oppaita, jotta ohjelmoinnin opetuksessa päästäisiin alkuun. Ohjelmointi uutena opetettavana sisältönä peruskoulussa vaatii tutkimusta ja käsitteiden määrittelyä, jotta ymmärretään lasten ohjelmoinnin oppimiseen liittyvää kenttää.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä ohjelmoinnin oppimista lähestytään sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Lisäksi otetaan huomioon lapsi erityisenä oppijana lapsen ajattelun kehittymisen teorioiden pohjalta. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita lasten ohjelmoinnin oppimisesta robotiikan viitekehyksessä. Teknologiakasvatuksen ja teknologisen lukutaidon kehittymisen näkökulmasta robotiikan konteksti ohjelmoinnin oppimiselle on mielenkiintoinen.
Tutkielman empiirinen osio on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusotteella toimintatutkimuksen menetelmin. Empiirisen osion aineisto on kerätty robotiikkakerhossa, joka järjestettiin Oulun alueella 12-vuotiaille lapsille. Kerhotunneilla suoritetut haastattelut toimivat tutkimuksen pääaineistona. Aineiston analyysi on tehty sisällönanalyysinä ja analyysin tulokset on esitelty kaksiulotteisina malleina, joiden perusteella on luotu johtopäätöksiä peilaten tutkielman teoreettiseen viitekehykseen.
Tulosten perusteella voidaan tehdä muun muassa johtopäätös, että 12-vuotias ohjelmoinnista kiinnostunut lapsi oppii robotiikan kontekstissa yleisiä ohjelmointikieleen liittyviä ohjelmointikäsitteitä. Ohjelmointikäsitteiden ymmärryksen kehittymiselle on merkitystä sosiaalisen vuorovaikutuksen erilaisilla muodoilla ja konkretialla.
Tutkielman pohdinnassa arvioidaan tutkielman validiteetin ja luotettavuuden toteutumista. Lisäksi esitellään näkemyksiä ja ideoita lasten ohjelmoinnin oppimisen ja opettamisen jatkotutkimuksen toteuttamiseen. |
|---|