Luokanopettajien ja musiikkiluokanopettajien käsityksiä opetuksen eriyttämisestä ala-koulun musiikin opetuksesta

Alakoulussa jokainen suomalainen lapsi kohtaa musiikkikasvatuksen. Koulussa musiikin opiskelu ei perustu vapaaehtoisuuteen, musiikilliseen lahjakkuuteen tai vanhempien aktiivisuuteen, vaan se on jokaisen oppilaan oikeus ja velvollisuus. Vastavuoroisesti koulun tulee kohdata jokainen lapsi tasavertai...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Sääskilahti, M. (Mari)
Format: Dissertation
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2015
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021298
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201504021298
id ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-201504021298
record_format oai_dc
spelling ndltd-oulo.fi-oai-oulu.fi-nbnfioulu-2015040212982018-06-20T04:57:50ZLuokanopettajien ja musiikkiluokanopettajien käsityksiä opetuksen eriyttämisestä ala-koulun musiikin opetuksestaSääskilahti, M. (Mari)info:eu-repo/semantics/openAccess© Mari Sääskilahti, 2015EducationAlakoulussa jokainen suomalainen lapsi kohtaa musiikkikasvatuksen. Koulussa musiikin opiskelu ei perustu vapaaehtoisuuteen, musiikilliseen lahjakkuuteen tai vanhempien aktiivisuuteen, vaan se on jokaisen oppilaan oikeus ja velvollisuus. Vastavuoroisesti koulun tulee kohdata jokainen lapsi tasavertaisena, musiikillisista taipumuksista tai taustasta riippumatta. (Nikkanen 2005, 59.) Musiikin opetuksessa tulisi lähteä liikkeelle ajattelusta, jossa oppilas nähdään kokonaisena ihmisenä aikaisempine tietoineen, taitoineen, tunteineen ja intresseineen. Koulussa tapahtuva musiikin opetus tulisikin liittää yhä vahvemmin lapsen elämismaailmaan. Tämän kautta on mahdollista saavuttaa myös oppimista ja onnistumisen elämyksiä, sekä parhaimmillaan innostaa lasta musiikillisen harrastuksen pariin. Tämän fenomenografisen haastattelututkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kolme musiikkia opettavaa luokanopettajaa ja kolme musiikkiluokanopettajaa kokemustensa kautta käsittävät musiikin opetuksen eriyttämisen. Informanttiryhmät valikoituivat tutkijan hypoteesin perusteella, jonka mukaan luokanopettajilla ja musiikkiluokanopettajilla on mahdollisesti erilaisia käsityksiä koulutuksensa ja työnkuvansa kautta, kun tavoitteena oli saada mahdollisimman laaja käsitysvariaatio tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu opetuksen eriyttämisen, musiikin opetuksen tarkastelun, sosiokulttuurisen näkökulman ja kokonaisvaltaisen, oppilaslähtöisen musiikin opetuksen ympärille. Olen pyrkinyt linkittämään teoreettisia osa-alueita toisiinsa Vygotskyn lähikehitysteorian kautta. Tutkimuksen metodologiseksi päätulokseksi muodostui viisi haastateltavien käsityksistä nousevaa, musiikin opetuksen eriyttämistä kuvaavaa, kategoriaa: 1. Erilaiset oppilaat, 2. Opettaja eriyttäjänä, 3. Eriyttäminen käytännössä, 4. Sosiaalinen viitekehys ja 5. Musiikin mahdollisuudet ja haasteet. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia voidaan tarkastella yhteiskunnallisessa valossa. Opettajan haasteena on vastata nykypäivän heterogeenisten ja suurten oppilasryhmien tarpeisiin ja huomioida jokainen oppilas yksilönä. Tutkimuksen teoreettisen katsauksen ja empiirisen aineiston mukaan sosiokulttuurisen näkökulman omaksuminen musiikin opetuksessa on yksi keino vastata näihin haasteisiin. Koulun tulisikin omaksua musiikin opetuksessa kokonaisvaltaisuus ja oppilaslähtöisyys hyödyntäen jokaisen oppilaan vahvuuksia ja elämismaailmaa. Toisaalta yhteiskunnan on mahdollistettava tarvittavien resurssien kautta puitteet onnistuneen, eriyttävän opetuksen toteuttamiseen.University of Oulu2015-04-07info:eu-repo/semantics/masterThesisinfo:eu-repo/semantics/publishedVersionapplication/pdfhttp://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021298urn:nbn:fi:oulu-201504021298fin
collection NDLTD
language Finnish
format Dissertation
sources NDLTD
topic Education
spellingShingle Education
Sääskilahti, M. (Mari)
Luokanopettajien ja musiikkiluokanopettajien käsityksiä opetuksen eriyttämisestä ala-koulun musiikin opetuksesta
description Alakoulussa jokainen suomalainen lapsi kohtaa musiikkikasvatuksen. Koulussa musiikin opiskelu ei perustu vapaaehtoisuuteen, musiikilliseen lahjakkuuteen tai vanhempien aktiivisuuteen, vaan se on jokaisen oppilaan oikeus ja velvollisuus. Vastavuoroisesti koulun tulee kohdata jokainen lapsi tasavertaisena, musiikillisista taipumuksista tai taustasta riippumatta. (Nikkanen 2005, 59.) Musiikin opetuksessa tulisi lähteä liikkeelle ajattelusta, jossa oppilas nähdään kokonaisena ihmisenä aikaisempine tietoineen, taitoineen, tunteineen ja intresseineen. Koulussa tapahtuva musiikin opetus tulisikin liittää yhä vahvemmin lapsen elämismaailmaan. Tämän kautta on mahdollista saavuttaa myös oppimista ja onnistumisen elämyksiä, sekä parhaimmillaan innostaa lasta musiikillisen harrastuksen pariin. Tämän fenomenografisen haastattelututkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kolme musiikkia opettavaa luokanopettajaa ja kolme musiikkiluokanopettajaa kokemustensa kautta käsittävät musiikin opetuksen eriyttämisen. Informanttiryhmät valikoituivat tutkijan hypoteesin perusteella, jonka mukaan luokanopettajilla ja musiikkiluokanopettajilla on mahdollisesti erilaisia käsityksiä koulutuksensa ja työnkuvansa kautta, kun tavoitteena oli saada mahdollisimman laaja käsitysvariaatio tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu opetuksen eriyttämisen, musiikin opetuksen tarkastelun, sosiokulttuurisen näkökulman ja kokonaisvaltaisen, oppilaslähtöisen musiikin opetuksen ympärille. Olen pyrkinyt linkittämään teoreettisia osa-alueita toisiinsa Vygotskyn lähikehitysteorian kautta. Tutkimuksen metodologiseksi päätulokseksi muodostui viisi haastateltavien käsityksistä nousevaa, musiikin opetuksen eriyttämistä kuvaavaa, kategoriaa: 1. Erilaiset oppilaat, 2. Opettaja eriyttäjänä, 3. Eriyttäminen käytännössä, 4. Sosiaalinen viitekehys ja 5. Musiikin mahdollisuudet ja haasteet. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia voidaan tarkastella yhteiskunnallisessa valossa. Opettajan haasteena on vastata nykypäivän heterogeenisten ja suurten oppilasryhmien tarpeisiin ja huomioida jokainen oppilas yksilönä. Tutkimuksen teoreettisen katsauksen ja empiirisen aineiston mukaan sosiokulttuurisen näkökulman omaksuminen musiikin opetuksessa on yksi keino vastata näihin haasteisiin. Koulun tulisikin omaksua musiikin opetuksessa kokonaisvaltaisuus ja oppilaslähtöisyys hyödyntäen jokaisen oppilaan vahvuuksia ja elämismaailmaa. Toisaalta yhteiskunnan on mahdollistettava tarvittavien resurssien kautta puitteet onnistuneen, eriyttävän opetuksen toteuttamiseen.
author Sääskilahti, M. (Mari)
author_facet Sääskilahti, M. (Mari)
author_sort Sääskilahti, M. (Mari)
title Luokanopettajien ja musiikkiluokanopettajien käsityksiä opetuksen eriyttämisestä ala-koulun musiikin opetuksesta
title_short Luokanopettajien ja musiikkiluokanopettajien käsityksiä opetuksen eriyttämisestä ala-koulun musiikin opetuksesta
title_full Luokanopettajien ja musiikkiluokanopettajien käsityksiä opetuksen eriyttämisestä ala-koulun musiikin opetuksesta
title_fullStr Luokanopettajien ja musiikkiluokanopettajien käsityksiä opetuksen eriyttämisestä ala-koulun musiikin opetuksesta
title_full_unstemmed Luokanopettajien ja musiikkiluokanopettajien käsityksiä opetuksen eriyttämisestä ala-koulun musiikin opetuksesta
title_sort luokanopettajien ja musiikkiluokanopettajien käsityksiä opetuksen eriyttämisestä ala-koulun musiikin opetuksesta
publisher University of Oulu
publishDate 2015
url http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021298
http://nbn-resolving.de/urn:nbn:fi:oulu-201504021298
work_keys_str_mv AT saaskilahtimmari luokanopettajienjamusiikkiluokanopettajienkasityksiaopetukseneriyttamisestaalakoulunmusiikinopetuksesta
_version_ 1718697523091079168