Luokanopettajien näkemyksiä opetuksen eriyttämisestä ja kaikille yhteisestä koulusta

• Main Authors: Dahlström, J. (Jonas), Impola, E. (Erno)
• Format: Dissertation
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2016
• Online Access: http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201604081432

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten alakoulun luokanopettajat eriyttävät opetustaan sekä minkälaisia asenteita heillä on eriyttämistä ja kaikille yhteistä koulua kohtaan. Tutkielmassa selvitetään myös onko opetuksen eriyttämisen menetelmien ja asenteiden välillä yhteyksiä. Aineisto on kerätty kvantitatiivisella survey-kyselylomakkeella vuoden 2015 kevään ja syksyn aikana. Tutkimukseen osallistui 53 alakoulun luokanopettajaa Pohjanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Aineisto on käsitelty IBM SPSS Statistics -tilastojenkäsittelyohjelmalla. Tämän tutkielman teoriaosuudessa selvitetään mitä inkluusio ja opetuksen eriyttäminen tarkoittaa, missä muodoissa sitä voidaan toteuttaa ja millaisia tuloksia aiemmista tutkimuksista on saatu. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, sillä suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosina korostunut inklusiivinen ajattelutapa ja kaikille yhteisen koulun tavoittelu. Selkeä harppaus inklusiivisen koulun tavoittelussa otettiin vuonna 2011, kun muutettiin esi- ja perusopetuksen toimintamalleja vastaamaan paremmin kaikille yhteisen koulun ihanteita. Inkluusion taustalla vaikuttaa voimakkaasti vuonna 1994 julkistettu Salamancan sopimus. Inkluusion tavoittelu on muuttanut yleisopetuksen oppilasjoukkoa heterogeenisemmäksi ja siten lisännyt eriyttämisen tarvetta. Tällä hetkellä eletään vaiheessa, jossa täytyy todella miettiä miten inkluusion periaatteet saadaan toteutumaan käytännön opetuksessa ja annetaan opettajille työvälineitä oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi. Syksyllä 2016 käyttöön otettava valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelma tulee olemaan isossa roolissa tässä kehityksessä. Tutkimuksen tuloksista saadaan selville, että opettajat käyttävät opetuksen eriyttämisen keinoja monipuolisesti ja yleisopetuksen eriyttämistä pidetään erittäin tärkeänä. Eriyttämisen ajatellaan kuitenkin vievän ylimääräistä aikaa ja etenkin oppilasryhmän suuruus vaikuttaa koettuun resurssien määrään. Vastaajien mielestä opetusta eriyttämällä koko opetusryhmä saavuttaa parempia oppimistuloksia, mutta oppitunneilla on vain harvoin riittävästi aikaa antaa tukea sitä tarvitseville. Yleisopetuksen ei kuitenkaan koeta selkeästi olevan paras vaihtoehto kaikkien oppilaiden oppimiselle. Tutkimustulokset osoittavat, että eriyttävän opetuksen toteuttaminen ja asenteet ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Tuloksista selviää myös, että mitä kokeneempi ja iäkkäämpi opettaja, sitä tärkeämpänä hän pitää ylöspäin eriyttämistä. Kyselylomakkeen viimeisessä osiossa kysyttiin lisäksi ratkaisuehdotuksia opetuksen eriyttämisen helpottamiseksi. Suosituimpia ratkaisuehdotuksia olivat resurssien ja yhteistyön lisääminen sekä huomion kiinnittäminen oppilasryhmien suuruuteen.Abstract. The purpose of the current Master’s thesis is to find out how primary teachers differentiate their teaching and what their attitudes towards differentiation and a school for all are. The study also discusses if there are connections between the methods of and attitudes towards differentiated instruction. The data was collected using a quantitative survey questionnaire in the spring and autumn of 2015. The study was taken part in by 53 primary teachers from Ostrobothnia and Northern Ostrobothnia. The data was processed with the IBM SPSS Statistics software. The theoretical part of this thesis explains what inclusion and differentiated instruction means, in which forms it can be implemented, and what kind of results have been obtained in earlier studies. The topic is current and important, as Finnish society put an emphasis on the inclusive way of thinking and aspirations for a school for all in recent years. A major leap in the aspiration for an inclusive school took place in 2011, at which time the policies in preprimary and primary education were modified to be better in line with the ideals of a school for all. The Salamanca Statement adopted in 1994 is having a major influence on inclusion. Aspirations for inclusion have made the ranks of pupils in mainstream education more heterogeneous, thus adding to the need for differentiation. At this time we are living at a stage where we really need to think about the ways to fulfil the principles of inclusion in practical teaching, and how to give the teachers tools to take into account the pupils’ individual needs. The national basic education curriculum to be introduced in the autumn of 2016 will be playing a major role in this development. The results of this study show that the teachers use methods of differentiated instruction in various ways, and that differentiation of mainstream education is considered highly important. They think, however, that differentiation takes extra time, and it is the size of the group of pupils in particular that has an effect on how they experience the need for resources. The respondents think that the entire group being taught achieves improved learning results through differentiation, but there is only seldom time enough in the lessons to give support to those needing it. However, they do not feel that mainstream teaching is clearly the best alternative for all the pupils to learn. The research results indicate that the implementation of and attitudes towards differentiated instruction are strongly interconnected. The results also show that the more experienced and aged the teacher is, the more important he or she considers upwards differentiation to be. In the last section of the questionnaire, solutions were also sought to make it easier to differentiate instruction. The most popular proposals included increased resources and cooperation, and paying attention to the size of the groups of pupils.